Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanha talo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanha talo. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Juokseva vesi


Taloomme saapui syksyllä sellainen ihme kuin juokseva vesi. Ja vielä lämmin sellainen. Asuimme siis tässä talossa reilut kaksi vuotta pelkän kantoveden varassa. Hyvin pärjättiin, mutta en kiistä sitä etteikö se olisi välillä ollut aika työlästä. Niinpä päädyimme vetämään vesijohdon taloon. Talossa on nyt yksi vesipiste pirtissä. Venytin tarkoituksella aiheesta kirjoittamista, koska halusin kerätä ensin kokemusta valitsemistamme ratkaisuista. Tämä ei ole maksettu mainos, vaan kaikki on ihan omalla rahalla maksettu.

Kaivoon asennettiin pumppu ja vesijohdoksi valitsimme Uponor Ecoflex Supra Plus-putken, jossa on lämpökaapelit sisällä ja putki on lämpöeristetty. Tätä vesiputkea ei siis tarvitse saada kaivettua kovin syvälle, jotta se pysyisi talvella sulana. Meillä on niin kivinen maaperä, että kaikki kaivaminen on suurta tuskaa. Tällä kertaa reitille ei ihme kyllä osunut yhtään räjäytyksen vaativaa kiveä. Tämä putki oli melko kallista (47 euroa/ metri), mutta jos matka kaivolta ei ole kymmeniä tai satoja metrejä, niin tämä on varmasti järkevä vaihtoehto, jos on vaarana että putket jäätyy talvella. Meillä matkaa tuli 18 metriä.


Putki tuotiin hirsiseinästä suoraan keittiöön allaskaappiin, joten edelleenkään talossa ei sisällä mene kuin puoli metriä vesijohtoa. Nyt yhden talven käytön jälkeen voin todeta, että hyvin toimii, putki ei jäätynyt kertaakaan ja jos vähänkään tuntui, että alkaa jäätymään niin käänsi vain putken lämmitystä suuremmalle. Putken lämmityksen säätöyksikkö on meillä allaskaapissa ja siitä voi säätää joko lämmitysaikaa tai asteita.

Isolle lämminvesivaraajalle meillä ei ollut tilaan eikä oikein tarvettakaan, joten päädyimme Oras Safira 1023F mökkihana-pakettiin. 5 litran säiliö/vedenlämmitin mahtui mainiosta allaskaappiin. Tästä on mahdollista saada 5 litraa minuutissa kuumaa vettä. Muutaman kuukauden käyttökokemuksen perusteella tämä riittää loistavasti meidän tarpeisiin. Harvoin keittiössä tarvitsee kerralla litratolkulla lämmintä vettä. Tiskatessa tosin täytyy tiskialtaan täytön jälkeen odottaa muutama minuutti, että saa lämmintä vettä huuhtelualtaaseen. Voin suositella tätä Oraksen mökkihanapakettia, jos haluaa juoksevan veden vain esimerkiksi keittiöön ja samassa rakennuksessa ei ole muuten tarvetta lämpimälle vedelle. Mökeillehän tämä on suunniteltu, mutta koska me asumme tällaisissa ”mökkiolosuhteissa” niin toimii meillä oikein hyvin.


Vain kantovesitaloudessa asunut voi ymmärtää tämän ihmetyksen, mitä juokseva vesi saa aikaan vielä näin monen kuukaudenkin jälkeen. Paistinpannun voi pestä heti, kädet saa pestyä helposti, tiskata voi koska vain eikä ensin lähteä lämmittämään saunalle vettä, eikä tarvitse talviaamuna kirota, että vesiämpärit on tyhjät, kun kahvia pitäisi alkaa keittämään ja ensimmäisenä on lähdettävä ulos pakkaseen kaivolle.

Edelleen pesuvesi meillä kannetaan perinteisesti kaivosta ja lämmitetään pihasaunalla, jossa on pesutilat. Vesivessaa ei edelleenkään ole eikä tule. On vain tämä yksi hana pirtissä, joka kuitenkin helpottaa melkoisen paljon arkea.

Emäntä

perjantai 22. helmikuuta 2019

Operaatio kompostin käynnissä pitäminen

Tämän talven yksi suurista tavoitteistani on ollut kompostin käynnissä pitäminen. Viime talvena komposti jäätyi keskellä talvea ja jäätynyt komposti täyttyi tietysti hetkessä. Sitten oltiinkin ihmeissään, että mihin biojäte laitetaan. No tämä oli tosin pieni murhe sen rinnalla, että sama ongelma oli huussin kanssa... mutta siitä ehkä lisää joskus toiste. Nyt kuitenkin syksyllä päätin, että ainakin yritän kaikin keinoin saada kompostin pysymään sulana ja sitä myöten käynnissä koko talven.

Kompostimme on Biolanin 220 litrainen pikakompostori, joka on melko hyvin riittänyt meidän talouden keittiöjätteelle. Tämän kompostorimallin pitäisi siis toimia talvellakin, mutta kokemus on että ilman huolenpitoa jäätyy kyllä.

Syksyllä varauduimme talveen tyhjentämällä kompostin lähes kokonaan. Siirsimme kompostiaineksen jälkikompostoitumaan toiseen kompostiin, joka on enemmän mallia "kesäkomposti". Ihan kokonaan kompostia ei kannata tyhjentää vaan suositus on, että tyhjentää 2/3.

Ulkolämpötilan pysytellessä plussan puolella tai nollan tuntumassa, kompostilla ei ollut mitään hätää. Komposti pysyi hyvin käynnissä, sisälämpötilan ollessa 20-30 astetta. Mutta kun kovemmat pakkaset saapuivat ja viipyivät, alkoi kompostorin lämpömittarin viisari pudota uhkaavasti alaspäin. Silloin otin käyttöön kuumavesi pullot. Pullot täytin lähes kiehuvalla vedellä ja laitoin kompostiin sisälle. Kovimmilla pakkasilla vaihdoin pulloja kuumiin useamman kerran päivässä. Tällä konstilla sain kompostin pysymään juuri ja juuri plussan puolella. Ei siellä varsinainen kompostoituminen ollut käynnissä, mutta ei myöskään jämähtänyt umpijäähän.

Käytimme nyt myös ensimmäistä kertaa Biolanin talvikuiviketta, mutta en osaa sanoa oliko se ratkaiseva tekijä tässä operaatiossa. Ei siitä varmasti haittaakaan ollut. Talvikuivike on tarkoitettu edistämään biojätteen kompostoitumista talviaikaan, se sitoo paremmin nestettä ja toimii samalla eristeenä.

Komposti oli kovimmat pakkaset ehkä sellaisessa horroksessa, mutta nyt kun tuli selvästi lämpöisemmät säät muutamaksi päiväksi, komposti heräsi heti kunnolla käyntiin. Lämpötila on nyt n. 20 astetta.

Saa nähdä täytyykö vielä turvautua kuumavesipulloihin vai lämmittääkö kevätaurinko jatkossakin niin paljon, että komposti pysyy omin voimin käynnissä. Ainakin jonkin asteinen erävoitto tässä operaatiossa on saavutettu.

Emäntä

p.s. tämä ei ole kaupallinen yhteistyö vaan ihan itse on komposti ja kuivikkeet ostettu. Komposti jo vuosia sitten.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Vanhoja opetustauluja

Vanhat opetustaulut ovat kauniita ja sopivat minusta vanhan talon hirsiseinälle. Olemme useamman vuoden keränneet erityisesti Kalevala-aiheisia kansantieteellisiä kuvia- sarjaa. Sarja on piirretty 1910-luvulla. Ilmeisesti sarjassa on kahdeksan eri taulua, joista meiltä löytyy jo kuusi. Suurin osa tauluista on ostettu tori.fi -sivustolta, mutta myös perinteisiltä kirpputoreilta ollaan löytöjä tehty.
Sarjan ensimmäinen osa "Aseita ja metsästysvälineitä" löytyy isännän työpisteen seinältä.


Kakkososa "Puuastioita ja talousvälineitä" roikkuu yläkerran rappusissa. Tämä taulu on kaikkein huonoimmassa kunnossa, yksi kulma puuttuu kokonaan.
Neljäs taulu "Pirtti, käsityötoimet, runonlaulanta" sekä viides " Karjalaisen talon rakennukset" löytyvät myös yläkertaan vievien rappusten seinältä. Rappusiin onkin kertynyt oikein opetustaulunäyttely.


Seitsemäs osa "Maakulkuneuvot" löytyi viime sunnuntaina kirpputorilta ja se ei vielä ole paikkaansa löytänyt. Saattaa olla, että paikka löytyykin Inarin mökin seinältä.

Sarjan viimeinen eli kahdeksas taulu "Kalastus ja vesikulkuneuvot" roikkuu taas puolestaan minun työpisteen seinältä. Tämän taulun yksityiskohdissa on tullut silmiä lepuutettua tietokoneen ruudun tuijottamisen lomassa. Täytyisi kierrättää tauluja enemmän paikasta toiseen, jotta tulisi kaikkia tarkemmin katseltua. Nyt rappusissa olevat taulut jäävät vähän paitsioon.
Sarjastamme puuttuvat osa kolme "Tuohiastioita ja talousvälineitä" sekä kuusi "Maanviljelystoimet- ja työkalut". Näiden taulujen kirpputori metsästys siis jatkuu.

Onko teillä vanhoja opetustauluja seinällä? Oletteko ihastuneet ja keränneet jotain tiettyä sarjaa?


Emäntä



sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Kurkistus historiaan vanhoilla kartoilla


Vanhat kartat ovat kiehtovia ja kauniita kuin taideteokset. Lisäksi ne kertovat paikallista historiaa. Olen harrastanut suunnistusta lapsesta asti ja olen maanmittari koulutukseltani, joten kartat ovat aina olleet lähellä sydäntä ja hahmotan ympäristöä karttojen kautta.Vanhoja karttoja tutkimalla saa hyvän käsityksen paikallisesta historiasta. Miten kylä on kehittynyt ja koska se oma tontti on muodostettu. Käsin piirretyt ja väritetyt kartat ovat usein myös niin kauniita, että niitä voi kehystää vaikka tauluksi. Keräsin tähän linkkejä, mistä vanhoja karttoja löytyy ja näytän esimerkkejä eri aikakauden kartoista.

Suomeenhan on ensimmäinen maanmittari saapunut Ruotsista Turkuun vuonna 1633 ja siitä lähtien Suomea on kartoitettu maanmittareiden toimesta.

Vanhoja kyläkarttoja, pitäjänkarttoja, kaupunkikarttoja ym. löytyy sivustolta Heikki Rantatupa historialliset kartat. Täältä karttoja voi ladata/tulostaa omaan käyttöön. Kartat ovat lähinnä 1600-1800-luvuilta. Sivuston yläreunassa on haku-kenttä, jota voi käyttää karttojen etsimisen apuna, kirjoittamalla vaikka kylän nimen kenttään. Esimerkiksi meidän kylästä löytyy ensimmäinen maakirjakartta vuodelta 1692. Kartasta näkee, että kylärakenne on ollut paljon tiiviimpi kuin nykyään, talot ovat tiivis ryhmä ja kylän pellot taloryhmän ympärillä. Kylän halki on jo tuolloin kulkenut jonkinlainen tie tai kärrypolku samalla paikalla jossa nykyään maantie kulkee.



Pitäjänkartta vuodelta 1751 näyttää jo enemmän nykyiseltä kylältä, talot ovat hajaantuneet hiukan laajemmalle alueelle kylätien molemmin puolin. Mutta vasta muutama vuosikymmen eteenpäin, isojako hajotti tiiviin kylärakenteen ja talot levisivät nauhamaiseksi kylärakenteeksi kylätien varteen. 

Maanmittauslaitoksen arkistoaineistosta löytyy toimituskarttoja aina 1700-luvulta lähtien, isojakokarttoja, lohkomiskarttoja, halkomiskarttoja jne. Toimituskartta-aineistosta pääsee juuri sen oman talon historiassa taaksepäin. Näitä karttoja saa tilattua Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun kautta. Kaikkia vanhoja karttoja ei ole skannattu sähköisiksi, mutta niitä skannataan sitä mukaan kun tilauksia tulee. Karttojen lisäksi toimituksista on kirjoitettu pöytäkirjat, joita myös saa tilattu. Tämä on aineistoa, jota muun muassa sukututkijat käyttävät. Suurin käyttäjäryhmä on tosin Maanmittauslaitoksen oma henkilöstö, joka joutuu nykyäänkin toimituksia tehdessä etsimään esimerkiksi vanhan rajapyykin tietoja hyvinkin vanhoista kartoista. Alla oleva toimituskartta on vuodelta 1954 lohkomistoimituksesta, jossa tämä kiinteistö, jossa nyt asumme, on ollut mukana.


Vaikka vanhat toimituskartat ovatkin tilaustavaraa, Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineisto on avointa. Vanhat peruskartat löytyvät Vanhat painetut kartat-palvelusta. Peruskarttoja painettiin vuosina 1949-1992. Karjalan kartat-palvelusta puolestaan löytyy Karjalan alueen vanhoja karttoja. Maanmittauslaitokselta löytyy myös ilmakuvia 1930-luvulta lähtien ja näitä voi tilata asiakaspalvelusta.
60-luvun peruskartta on tältä kylältä on näyttänyt tältä.

Vintin portaikossa on maastokartta 1940-luvulta. Vieressä kohokuvioinen Suomen kartta vuodelta 1985.

Näiden kahden kartan lisäksi meillä ei ihme kyllä ole enempää karttoja seinillä, vaikka talossa kaksi maanmittaria asuukin :)


Emäntä

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Ryytityttö kirpputorilta

Tein lauantaina mainion löydön kirpputorilta, Ryytitytön mausteoppaan. Osaako kukaan kertoa miltä ajalta tällainen peltinen taulu voisi olla?

Idea tässä on hauska. Keskellä on pyörivä kiekko ja reunoilla eri ruoka-aineiden nimiä. Kiekkoa pyöritetään, niin että keskellä olevan mummon sormi osoittaa haluttua ruokaa ja sitten kiekon vastakkaisella puolella aukossa näkyy, mitkä mausteet sopivat tähän ruokaan.
Esimerkiksi sienikeiton ryytimummo neuvoo maustamaan ruohosipulilla, timjamilla, kuminalla, sitruunamelissalla ja rosmariinilla.


Taulun keskellä yrttiasioissa neuvovaa naista en tosiaan tytöksi kutsuisi, vaikka taulun nimi onkin Ryytitytön mausteopas. Sopivampi nimi olisi Ryytimummon mausteopas.

Ehkä kiekkoa ei tule päivittäin pyöriteltyä maustevinkkejä hakiessa, mutta minusta tämä värikäs taulu sopii meidän pirtin seinälle oikein hyvin.


Emäntä

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Kierros talossa osa 3: Makuukamari

Esittelykierros talossa jatkuu. Ensimmäisessä osassa esittelin meidän pirtin ja toisessa osassa olohuoneen. Nyt jatketaan olohuoneesta seuraavaan ja samalla viimeiseen alakerran huoneeseen eli makuukamariin tai makuukammariin niin kuin se täälläpäin sanotaan kahdella ämmällä.

Tämä huone on toiminut makuuhuoneena, vierashuoneena ja "salina", johon vieraille kahvipöytä katettiin. Huone saattoi olla pitkiäkin aikoja arkielämässä vailla jokapäiväistä käyttöä. Nyt tämä on palvellut makuuhuoneena jo monet vuodet.

Tästä huoneesta pääsee kulkemaan suoraan eteiseen eli talon alakerrassa pääsee kierroksen eteinen-pirtti-olohuone-makuukamari-eteinen.


Makuukamarissa on kaksi seinää tapetoitu ja kaksi on paljaalla hirrellä. Sängynpäädyn puoleisella seinällä on joskus ollut ikkuna ja aukko paljastui kun pinkopahveja purimme aikoinaan pois. Ikkuna aukko oli ilmeisesti ollut kauan tukittuna eikä sen alkuperäisiä ikkunoita ja karmeja löytynyt mistään. Toisin kuin olohuoneen puolella peitetyn ikkunan osa löytyivät vintiltä. Niinpä tämä makuukamarin ikkuna-aukko sai edelleen jäädä umpeen ja näin saimme edes yhden ehjän seinän alakertaan. Kaikissa muissa seinissä on joko ovi tai ikkuna.

Täältä löytyy myös talon ainoa pönttöuuni ja se on talvella kovassa käytössä. Hiukan siinä alkaa tulipesä rapistua, joten korjaaminen tai jopa kokonaan uuden pönttöuunin muuraaminen tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Pönttöuunin vieressä on minun työpiste, jossa etätyöpäivinä työskentelen. Ei ole aamuisin pitkä matka töihin.

Emäntä

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Puuttuva palanen

Talon esittelykierroksen ensimmäisessä osassa kerroin toiveesta löytää pirttiin vanha kaappi modernin kaapin tilalle. Nyt sellainen on löytynyt ja niinkin läheltä kuin omasta varastosta!


Pihan lato/navettarakennus kätkee sisäänsä paljon kaikenlaista tavaraa ja silloin tällöin on hyvä tehdä siellä kierros avoimin silmin. Tiesin kyllä tämän vanhan kaapin olemassa olon ja olen pitkään miettinyt, että se pitäisi saada käyttöön. Harkitsin sen viemistä mökille Inariin, mutta sinne se ei mittojen puolesta oikein sovi. Myös ulkotiskipaikaksi sitä suunnittelin, mutta taivasalla se olisi mennyt pilalle.

Alitajunta oli asiaa ilmeisesti työstänyt, kun yhtäkkiä tällä viikolla tajusin kaapin paikan. Kesken työpäivän piti lähteä mittailemaan kaappia ja sehän sopii mainiosti emännänkaapin ja hellan väliin.

Kannettiin kaappi ladosta ulos ja aika rähjäiseltä se siinä vaiheessa näytti. Mutta kun pesi kaapin kunnolla, niin totesin että ei sille mitään muuta tarvitse tehdä. Saa siinä ajan patina näkyä.


Kaapissa on kaksi tilavaa laatikkoa ja yksi hyllykaappi. Toisen oven takana on klapilaatikko. Tämäkin tila täytyi saada järkevästi käyttöön, joten ostin Ikeasta muutaman jäteastian ja näin sain kaikki jauhoni mahtumaan tänne klapilaatikkoon. Siitä tuli nyt siis jauholaari.




Nyt pirtissä ei ole enää yhtään kovin modernia huonekalua vaan kaikki sopivan vanhoja.


Emäntä

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Pyykkipäivä

Meillähän ei siis tule juoksevaa vettä taloon eikä saunalle, kävelevä vesi vain ämpäreillä kannettuna. Tavallista pyykkikonettakaan ei voi näin ollen käyttää. Saunalla meillä onkin pulsaattorikone, joka tarvitsee toimiakseen vain sähköä. Veden voi kaataa ämpärillä koneeseen. Tätä konetta käytämme lähinnä kesäaikaan ja muulloin saamme lainata vanhempieni pyykkikonetta. Talvella käytön esteenä on lähinnä se, että kone ei meillä ole lämpimässä tilassa vaan saunalla saattaa mennä välillä pakkaselle.


Pyykin pesun valmistelut aloitetaan lämmittämällä vettä padassa. Tällä padalla lämmitämme muutenkin kaiken pesuvetemme ja tiskivedetkin kesällä. Muutamalla klapilla lämpiää padallinen vettä lähes kiehuvaksi.


Sitten pulsaattorin pesuosastolle tehdään sopivan lämpöinen pesuvesi, pyykinpesuaine ja vaatteet sekaan ja kone pyörimään. Maksimipesuaika on 15 minuuttia.


Kun pyykit ovat pyörineet pesuohjelman läpi, niin ne siirretään vieressä olevaan linkousosastoon. Linkous kestään noin 6 minuuttia ja on todella tehokas, kaikki ylimääräinen vesi lähtee vaatteista. Samalla kun ensimmäinen koneellinen on linkouksessa voi toista koneellista pestä pesupuolella.




Kun kaikki pyykit on pesty, niin pesuvesi lasketaan pois ja vaihdetaan puhdas huuhteluvesi tilalle. Sitten taas vaatteet pyörimään huuhteluveteen ja sen jälkeen linkoukseen. Huuhtelun voi toistaa pariin kertaan, jos haluaa.



Pulsaattorilla pyykkääminen vaatii vähän enemmän työtä ja läsnä oloa, mutta on silti ajallisesti paljon nopeampaa kuin perinteisellä pyykkikoneella peseminen. Tunnissa pesee helposti pari koneellista pyykkiä pulsaattorilla. Tavallisessa koneessa pesuohjelma taitaa kestää puolitoista tuntia eli kaksi koneellista veisi aikaa kolme tuntia.

Tällaisia pulsaattorikoneita on myynnissä ainakin täällä.
Käyttökokemuksia samasta koneesta löytyy myös Jovelan talopäiväkirja-blogista.


Emäntä

perjantai 18. toukokuuta 2018

Kierros talossa osa 2: Olohuone

Jatketaanpa kierrosta talossa. Esittelykierroksen ensimmäinen osa käsitteli pirttiä ja nyt jatketaan seuraavaan huoneeseen. Pirtin viereinen huone on ollut isovanhempieni aikaan makuuhuoneena, varsinaista olohuonetta ei talossa ollut ollenkaan. Meillä huone on muuttunut sellaiseksi arkiolohuoneeksi ja vähän myös työhuoneeksi.



Tämänkin huoneen lähes kaikki huonekalut ovat talossa olleet pitkään ennen meitä, vain sohva on uudempi ja sekin käytettynä ostettu. Lattialla on meidän molempien mummojen kutomia mattoja.



Yhden huoneen nurkan valloittaa isännän työpiste. Nurkkauksen sisustuksesta voi päätellä, että harrastukset ja osittain työkin liittyy vahvasti metsästykseen.


Huoneen lämmityksen hoitaa nykyään ilmalämpöpumppu, joka myös hyvin kierrättää pirtin leivinuunin lämpöä muihin huoneisiin. Tästäkin huoneesta löytyy kyllä tulisija, mutta tuollainen peltikamiina on lähinnä tunnelmatulia varten. Tuossa nurkassa on ilmeisesti alun perin ollut pönttöuuni, joka sitten korvattu öljykamiinalla ja myöhemmin puukamiinalla, mutta ehkäpä jonakin päivänä palataan takaisin pönttis-aikaan.


Kun tämän huoneen remonttia aloitettiin kymmenen vuotta sitten, niin pinkopahvit olivat seinällä ja muovimatto lattiassa niin kuin talon muissakin huoneissa. Lisäksi päätyseinän ikkuna oli osittain laitettu umpeen. Onneksi karmit oli jätetty paikoilleen ja alkuperäiset ikkunatkin löytyivät puruvintiltä.

Tällainen olohuone meillä :) Telkkaria ei tästä huoneesta löydy vaan se vähä mitä telkkaria katsotaan, niin katsotaan tabletilta tai tietokoneelta. Telkkari kyllä talosta löytyy, mutta mistä niin se selviää kierroksen jatkuessa.


Emäntä


Talo kierroksen aikaisemmat osat:

Kierros talossa osa 1: pirtti