perjantai 13. maaliskuuta 2020

Kalannahan parkkaus

Viime lauantaina uppouduttiin taas perinnekäsitöiden maailmaan, kun vuorossa oli kalannahan parkkauskurssi. Tämäkin kurssi löytyi Valkeakoski-opiston kurssitarjonnasta, aivan kuten syksyinen pärekoppakurssi. Ensimmäinen kurssi-ilta oli jo tammikuussa, jolloin käytiin läpi parkkauksen teoriaa ja saimme listan varusteista seuraavalle kurssipäivälle.

Tärkein hankittava oli tietenkin kalannahat. Se olikin tänä talvena helpommin sanottu kuin tehty. Meinasi ihan stressi iskeä, kun järvet eivät jäätyneet ja pyydyksiä ei saanut viritettyä pyyntiin. Loppujen lopuksi kalannahkoja kertyi oikein mukavasi, kiitos muiden kyläläisten ja sukulaisten. Mateen nahkoja riitti myös muille kurssilaisille jaettavaksi.

Muuten kurssille täytyi pakata mukaan leikkuulauta, puukko, sanomalehtiä suojaukseen, pari kannellista ämpäriä, juuresharja ja astianpesuainetta. Kalannahan käsittelyn voi tehdä pelkällä puukolla, mutta kätevämpi väline on puukkoa hiukan tylpempi kaavin. Sillä ei tee niin helposti vahingossa reikiä nahkaan ja käden asento on ergonomisempi. Kyläseppä askarteli minulle ja toiselle kurssilaiselle  kaapimet, jotka olivat oikein toimivia. Grönlantilaisen naisen puukko "Ulu" on täydellinen nahan käsittelyyn. Kannattaa googlettaa "Ulu Kniff". Yksi kurssilainen olikin takonut itselleen oikean Ulun ja oli vielä upeasti koristellut sen.
Kopassa tarvikkeet kurssille ja tietysti eväät.

Kyläseppä teki tilauksesta meille työkalut nahan kaapimiseen.

Kurssipäivä aamuna pakastetut kalannahat otettiin sulamaan ja kurssipaikalla ne laitettiin heti kylmään veteen jatkamaan sulamista. Sillä välin kun nahat sulivat, laitettiin kuivatut pajunkuoret kiehumaan, jotta saatiin ensimmäinen erä parkkilientä valmiiksi. Pajunkuoria keitettiin tunti, jonka jälkeen siivilöity parkkiliemi jäähdytettiin. Kuivatut pajunkuoret saimme kurssin opettajalta Saija Lehtoselta. Pajunkuoret on nimittäin kerättävä keväällä "pajupilliaikaan", kun kuori irtoaa helposti. Tulevana keväänä täytyy itsekin kerätä kuoria varastoon.
Mateennahkamöykkyjä sulamassa kylmässä vedessä.

Kuivatuista pajunkuorista keitettiin parkkilientä.

Kuivatuista pajunkuorista voi keittää kolme kertaa parkkilientä, niin että jokaisen keittokerran välissä kuoret kuivataan. Ensimmäisellä keittokerralla saadaan kaikkein vahvinta parkkia ja tätä tarvitaan parkkausprosessin loppuvaiheessa. Nyt keitimme lientä jo kerran keitetyistä kuorista, jolloin parkkiliemestä tuli hieman laimeampaa. Mutta se ei haittaa, koska alkuvaiheessa tätäkin lientä joutuu laimentamaan vedellä.

Sulaneiden kalannahkojen käsittely aloitettiin nahan sisäpuolelta. Tarkoituksena oli poistaa kaikki nahkaan jääneet lihat ja rasvat. Kalannahka kestää yllättävän kovaa käsittelyä.
Mateennahan sisäpuoli putsauksessa.

Kun nahan sisäpuoli oli saatu putsattua, siirryttiin suomustamaan ulkopuolta. Kaikki suomut piti saada pois. Suomustaminen onnistui parhaiten puukolla silloin, kun kyseessä oli kuha, ahven, hauki tai lohi. Mateen nahasta suomut irtosivat parhaiten harjaamalla kynsi- tai juuresharhalla.


Valkoiset pilkut ovat tyhjiä suomutaskuja. Mateessa on siis todella pienet suomut.

Hauki on toinen ääripää, suomut on isot ja suomutaskut syvät. Suomustaessa käytännössä hauen väri häviää.

Molemmin puolin käsitelty nahka siirrettiin odottamaan kylmää veteen, johon oli sekoitettu astianpesuainetta. Kun kaikki nahat oli käsitelty, siirryttiin pyykkäykseen. Nahat pestiin astianpesuaineella, jotta kaikki rasva saatiin pois. Tämän jälkeen nahat huudeltiin moneen kertaan, ettei pesuainetta jää nahkoihin.



Sitten olikin vuorossa enää parkkiliemen laimennus sopivaksi ja nahkojen upottaminen liemeen. Parkkiliemi laimennettiin niin laimeaksi, että kun käden upotti rystysiä myöten liemeen, sormen päät näkyivät vielä selkeästi.
Laimentamaton parkkiliemi.

Laimennettu parkkiliemi

Nahat upotettuna parkkiliemeen.
Tämän vahvuisessa liemessä nahat pidetään ensimmäinen viikko, niin että parkkiliemi vaihdetaan joka päivä. Ensimmäisen viikon jälkeen parkkilientä aloitetaan vahventamaan pikkuhiljaa, kunnes viiden viikon päästä nahat laitetaan laimentamattomaan liemeen. Laimentamattomassa liemessä nahat ovat vielä viikon, kunnes ne ovat valmiita muokattavaksi.
Muutaman päivän jälkeen nahat ovat jo imeneet itseensä parkkiliemen ruskeaa väriä.

Pääsiäisen jälkeen kurssi jatkuu ja silloin pääsemme muokkaamaan nahkoja. Valmista parkittua kalannahkaa voi käyttää kuten mitä tahansa nahkaa. Siitä voi ommella laukkuja, vöitä, lompakoita ja miksei vaatteitakin. Koska tällä kurssilla käytetään luonnonmukaista pajuparkkia, voi nahoista tehdä huoletta myös elintarvikkeiden kanssa käytettäviä tuotteita kuten kahvi- tai suolapusseja.

Opettajan parkitsemia nahkoja ja kalannahka käsitöitä.



Samalla kurssilla oli myös Rakkautta ja maanantimia- blogin Marketta, käyhän lukemassa myös hänen kirjoitus kurssista.


Emäntä

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 3

Kuukausi vierähti nopeasti ja on taas Suuntana omavaraisuus-sarjan aika. Tällä kertaa puhumme rohkeasti rahasta. Mitä omavaraisempi elämä maksaa? Tuleeko itse kasvatettu ruoka halvemmaksi kuin kaupasta ostettu? Säästääkö omavaraistelu rahaa vai onko tilanne päinvastoin? Vaikuttiko raha omavaraistelupaikan valintaan? Tällaisia kysymyksiä sarjaan osallistuvat blogit pohtivat, jokainen vähän omasta näkökulmastaan ja raha-asioita juuri itselle sopivasti avaten.

Meille omavaraistelun tärkein tavoite ei ole rahan säästö vaan enemmän tieto siitä, mitä syö. Kun itse kerää ja kasvattaa, tietää tasan tarkkaan minkälaisissa olosuhteissa kasvanutta ruokaa suuhunsa pistää. Olemme molemmat keskituloisissa palkkatöissä, joten ei meidän tarvitse omavaraistelulla penniä venyttää. Mutta uskoisin, että metsästämällä, kalastamalla, keräämällä ja kasvattamalla pystymme syömään laadukkaampaa ruokaa halvemmalla.

En ole aiemmin tarkkoja laskelmia tehnyt, mutta nyt otan tarkasteluun kalastuksen kulut. Säästääkö itse kalastaen vai olisiko halvempi ja helpompi ostaa kaupasta. Laskelma on tehty talvikalastusvälineistä, koska talvikalastukseen ei tarvitse välttämättä mitään kulkuvälinettä. Saalistilasto on viime talvelta, joka oli meille "normaali" verkkokalastus talvi. Tänä talvena verkot ovat olleet vasta viikon järvessä ja saaliina tasan yksi hauki.

Pakolliset luvat:
Valtion kalastonhoitomaksu (vuosilupa) 2 x 45 € = 90 €
Paikallisen kalastuskunnan verkkolupamaksu 18 € (tällä saa pitää kuutta 30 metrin verkkoa)

Varusteet:
Verkot 3 x 60 m (50 €/kpl) = 150 €
Verkkonarua 30 €
Uittolauta 55 €
Verkkonarukela 50 €
Kaira 150 €
Jääsaha 70 €

Näistä verkot kestävät talvikäytössä noin kolme talvea, samoin verkkonarut eli jaetaan kulut kolmella (150+30)/3= 60 €. Oikeasti saattavat kestää pidempäänkin, riippuen kuinka siististi kalat saa verkosta pois, mutta lasketaan nyt vähän alakanttiin. On meillä varmaan viisi vuotta vanhoja verkkojakin käytössä, mutta niissä on jo aika isoja reikiä.
Uittolauta, narukela, kaira ja jääsaha ovat pitkäikäisiä hankintoja, nykyiset on käytössä nyt kuudetta talvea ja käyttövuosia on vielä jäljellä.
Jaetaan kulut kuitenkin vain kuudella (55+50+150+70)/6= 54 €

Kulut yhteensä 222 euroa

Sitten googlettelemaan kalan hintoja. Osoittautui haastavaksi tehtäväksi varsinkin, kun yritin löytää kokonaisen kalan hintaa. Monia tunnutaan myyvän vain valmiina fileinä, joiden kilohinta on tietenkin moninkertainen. Kalan hinta myös vaihtelee sesonkien mukaan, mutta eiköhän löytämäni hinnat ainakin oikeassa suuruusluokassa ole.

Talven 2019 saalis / hinta kaupassa

Hauki 37kpl (1,5 kg/ kpl)              / 10 €/kg = 555 €
Made 6 kpl (1,5 kg/kpl)              / 12 €/kg = 108 €
Ahven 2 kpl (0,4 kg/kpl)            / 12 €/kg = 9 €
Kuha 4 kpl  (1,5 kg/kpl)             / 22 €/kg = 132 €
Taimen 4 kpl (yht. 13,6 kg)        / 12 €/kg = 163 €
Lahna 6 kpl (0,4 kg/kpl)             / 8 €/kg = 19 €

Yhteensä 986 euroa

Säästöä talven kalastuksesta 986 - 222 = 764 euroa
Oikeasti söimme itse tuosta kalasaaliista ehkä puolet ja puolet jaettiin ilmaiseksi muille kyläläisille, joten meidän perheen säästö ruokakuluissa oli noin 382 euroa.

Tällä laskennalla kotitarvekalastuksessa jää hyvin plussan puolelle, jos ei laske mitään hintaa omalle työlle. Ja eihän sitä tuntihintaa tietenkään lasketa elämäntavalle ja harrastukselle. Karkeasti voisi sanoa, että säästämme kalastamalla kuukauden ruokakulujen verran. Meillä käytetään ruokaan kuukaudessa 300-450 euroa. Toisaalta tällaisena talvena, kun järvet eivät jäädy ja verkot keräävät ainoastaan pölyä varastossa, ei säästöä synny. Mutta näinhän se on aina, kun luonnon kanssa ollaan tekemisissä, tulee katovuosia ja epäonnistumisia.

Kertainvestointina kalastusvälineet vaativat toki rahaa, mutta kestävät käyttöä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kesäkalastuksessa hintaa nostaa veneen tarve. Meillä on puuvene, joka huollettuna on lähes ikuinen. Sen hankintahinta oli käytettynä 1100 euroa ja moottori 1400 euroa. Vene on tarpeeksi tukeva turvalliseen kalastukseen vähän tuulisemmallakin säällä. Talvella kuljemme verkoille kävellen, hiihtäen tai potkukelkalla.

Entä kannattaako esikasvatus? Miten saat kasvimaasta kannattavan? Vai viekö omavaraistelu kaiken rahan ja ajan? Näihin löydät vastauksia alla olevista blogeista. Ota myös #suuntanaomavaraisuus seurantaan somessa, niin löydät aiheeseen liittyviä julkaisuja.

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-osa-3/

Urban Farming kaupunkiviljely
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/03/esikasvatus-edullista-tyolasta-kallista.html

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/03/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Sorakukka
http://www.sorakukka.fi/?p=990

Korkeala
https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-esikasvatus-ja-raha/

Stellan kolmas luonto
https://www.stellankolmasluonto.fi/post/taloudellisesti-kannattava-kasvimaa

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/03/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-3.html

Oma tupa, tontti ja lupa
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/03/kannattaako-tama.html

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/03/02/urbaania-omavaraisuutta-pelkkaa-saastoa

Harmaa torppa
https://www.harmaatorppa.fi/2020/03/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-3.html

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/03/kasveja-annetaan-vaihdetaan-ja-ostetaan.html

Rouva Yrttinen
https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/03/penniton-ja-suruton.html

Koivun juurella
https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-sarja-raha.html

Pienenpieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/?p=1191

Ku ite tekee
https://www.kuitetekee.com/2020/03/02/ite-tein-ja-saastin-omavaraisuus-ja-raha/