Metsäläisten elämää: helmikuuta 2019

Tämän talven yksi suurista tavoitteistani on ollut kompostin käynnissä pitäminen. Viime talvena komposti jäätyi keskellä talvea ja jäätynyt komposti täyttyi tietysti hetkessä. Sitten oltiinkin ihmeissään, että mihin biojäte laitetaan. No tämä oli tosin pieni murhe sen rinnalla, että sama ongelma oli huussin kanssa... mutta siitä ehkä lisää joskus toiste. Nyt kuitenkin syksyllä päätin, että ainakin yritän kaikin keinoin saada kompostin pysymään sulana ja sitä myöten käynnissä koko talven.

Kompostimme on Biolanin 220 litrainen pikakompostori, joka on melko hyvin riittänyt meidän talouden keittiöjätteelle. Tämän kompostorimallin pitäisi siis toimia talvellakin, mutta kokemus on että ilman huolenpitoa jäätyy kyllä.

Syksyllä varauduimme talveen tyhjentämällä kompostin lähes kokonaan. Siirsimme kompostiaineksen jälkikompostoitumaan toiseen kompostiin, joka on enemmän mallia "kesäkomposti". Ihan kokonaan kompostia ei kannata tyhjentää vaan suositus on, että tyhjentää 2/3.

Ulkolämpötilan pysytellessä plussan puolella tai nollan tuntumassa, kompostilla ei ollut mitään hätää. Komposti pysyi hyvin käynnissä, sisälämpötilan ollessa 20-30 astetta. Mutta kun kovemmat pakkaset saapuivat ja viipyivät, alkoi kompostorin lämpömittarin viisari pudota uhkaavasti alaspäin. Silloin otin käyttöön kuumavesi pullot. Pullot täytin lähes kiehuvalla vedellä ja laitoin kompostiin sisälle. Kovimmilla pakkasilla vaihdoin pulloja kuumiin useamman kerran päivässä. Tällä konstilla sain kompostin pysymään juuri ja juuri plussan puolella. Ei siellä varsinainen kompostoituminen ollut käynnissä, mutta ei myöskään jämähtänyt umpijäähän.

Käytimme nyt myös ensimmäistä kertaa Biolanin talvikuiviketta, mutta en osaa sanoa oliko se ratkaiseva tekijä tässä operaatiossa. Ei siitä varmasti haittaakaan ollut. Talvikuivike on tarkoitettu edistämään biojätteen kompostoitumista talviaikaan, se sitoo paremmin nestettä ja toimii samalla eristeenä.

Komposti oli kovimmat pakkaset ehkä sellaisessa horroksessa, mutta nyt kun tuli selvästi lämpöisemmät säät muutamaksi päiväksi, komposti heräsi heti kunnolla käyntiin. Lämpötila on nyt n. 20 astetta.

Saa nähdä täytyykö vielä turvautua kuumavesipulloihin vai lämmittääkö kevätaurinko jatkossakin niin paljon, että komposti pysyy omin voimin käynnissä. Ainakin jonkin asteinen erävoitto tässä operaatiossa on saavutettu.

Emäntä

p.s. tämä ei ole kaupallinen yhteistyö vaan ihan itse on komposti ja kuivikkeet ostettu. Komposti jo vuosia sitten.

Omavaraisuutta blogeissaan käsittelevät bloggaajat aloittavat yhteispostaussarjan tänään. Viime vuonna jo sarjaa kirjoitettiin ja sitä mielenkiinnolla luin muiden blogeista. Niinpä nyt kun tilaisuus tuli liittyä kirjoittajien joukkoon, innolla tartun haasteeseen. Homman nimi on siis se, että me sarjassa mukana olevat bloggaajat kirjoittelemme omavaraisuuteen liittyvät postaukset aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Jokaisen oman postauksen lopusta löytyy linkit sarjan muiden bloggaajien kirjoituksiin. Käykäähän siis lukemassa myös niitä.

Sarja aloitetaan talven kuulumisilla ja tehdään vähän suunnitelmia kasvukaudelle ja miten omavaraisuutta kukin pyrkii kehittämään.

Talviaika on omavaraistelussa rauhallisempaa aikaa, lähinnä nautitaan edellisen kauden sadosta ja suunnitellaan tulevaa. Meille omavaraisuus perustuu myös paljon metsästäjä-keräilijä tyyliin, joten aivan hiljaiseloa ei talvellakaan eletä.

Kiireisin metsästyskausi alkaa olla ohi, mutta vielä esimerkiksi joulun aatonaatto vietettiin peuroja paloitellen. Nyt alkaa pakastimet olla peuran- ja hirvenlihaa täynnä, joten lihan suhteen omavaraisuus on turvattu vuodeksi eteenpäin.

Myös kalastus on meillä talvikaudella säännöllisempä kuin kesällä. Talviverkot saatiin jään alle joulukuun lopulla ja viiden kuuden päivän välein käydään verkot kokemassa. Tähän mennessä ei ole tyhjiä verkkoja tarvinut kokea, joten tuoretta kalaa on ruokapöydässä riittänyt. Verkkoja koetaan yhdessä muutaman muun kyläläisen kanssa, joten usein saalis jakautuu useammalle perheelle.

Eilen vietettiin kynttilänpäivää ja vanhan kansan mukaan kynttilänpäivänä ihmisten ruuasta sai olla käytettynä vasta kolmasosa ja eläin ruuasta puolet. Niinpä nyt on hyvä käydä vähän varastoja läpi ja miettiä mitä tarvitsee ensi kesänä kasvattaa enemmän. Tässä vaiheessa talvea voi todeta viime vuoden sadosta, että ainakin metsämarjat ja sienet riittävät seuraavan satokauden alkuun. Samoin riistalihaa on riittämiin ja kalastuskausi on tosiaan parhaillaan käynnissä. Kasvimaan sadosta on jäljellä vielä sipulia, etikkasäilöttyjä punajuuria, purjoa sekä maa-artisokkasosetta pakastimessa, mutta nämä kaikki loppuvat kyllä reilusti ennen uutta satoa. Viinimarjapensaat antoivat myös sellaisen sadon, että mehun suhteen ollaan omavaraisia koko vuosi ja sitä riittää myös vanhemmilleni. Kellarissa perunoita on koko talveksi, tosin ne eivät ole itse viljeltyjä vaan naapurin viljelemiä, mutta osa vaihtokaupalla saatuja.

Sitten niiden suunnitelmien pariin.Talvi on tosiaan hyvää aikaa tehdä suunnitelmia, kun odotellaan että lumet sulaa ja päästään taas tositoimiin. Realistisia suunnitelmia, mutta myös haaveita, jotka eivät välttämättä toteudu ainakaan ihan heti.

1. Marjametsästä enemmän satoa

Toivon, että ensi kesänä metsämarjojen sato onnistuisi paremmin ja ehtisin kerätä niitä viime kesää enemmän talteen. Viime kesä oli varsinkin puolukan osalta täällä päin umpisurkea. Nämä ovat sellaisia asioita joihin ei itse pysty vaikuttamaan, mutta aina voi toivoa suotuisia säitä. Siihen sitävastoin pystyn itse vaikuttamaan, kuin paljon aikaa marjojen etsimiseen ja keräämiseen käytän ja tätä aikaa aion lisätä. Toiveissa on myös tähdätä kesäloma Inarin mökille parhaaseen hilla-aikaan.

2. Kesäkalastus aktiivisemmaksi

Kesällä vai pitäisikö puhua sulan veden aikaan, meidän kalastus on aina talvea harvempaa. Toki keskikesä onkin huonoa kalastusaikaa, mutta kevät ja varsinkin syksy olisivat oikein hyvää. Kylmää ja karkua tosin. Tämän tavoitteen toteuttaminen ei vaadi muutakuin aikaa ja päätöksen että aika käytetään kalastukseen,varusteet ovat kyllä kunnossa. Jos muikun pyynti onnistuisi hyvin, niin haaveena olisi oppia säilömään muikkua purkkiin esim. tomaattikastikkeeseen.

3. Oma pizzamauste

Yrttien viljelyä olisi tarkoitus lisätä, tavoitteena saada tehtyä oma pizzamauste. Pizzamauste on meillä ehdottomasti eniten käytetty mausteseos heti suolan ja mustapippurin jälkeen, joten olisi hienoa olla pizzamausteen suhteen omavarainen. Basilikaa ja mäkimeiramia siis ainakin kasvatukseen, mutta mitä muuta yrttiä pizzamausteseoksessa voisi olla?

4. Kasvimaalle varmoja valintoja

Pihan kasvimaa ei ole suuren suuri, joten mielellään täytän kasvimaan sellaisilla kasveilla jotka varmasti tulevat syötyä ja tuottavat melko varmasti satoa. Tälläsiä ovat ehdottomasti porkkana, punajuuri, sipuli (kelta ja puna), purjo, salaatti, kesäkurpitsa ja maa-artisokka. Jotain uuttakin täytyy aina kokeilla ja nyt ajatuksissa on kokeilla parsakaalin viljelyä, myös valkosipulin kasvatus kiehtoisi.

5. Avomaankurkun viljelyn lisääminen

Viime kesänä avomaankurkkua viljelin vähän ja sato syötiin samantien. Kaupassa oli parhaan sesongin aikaan avomaankurkkua todella halvalla, joten säilöin näitä kaupasta ostettuja kurkkuja. Näitä suolakurkkuviipaleita ollaankin syöty pitkin talvea ja vielä on muutama purkki jäljellä. Hienoa olisi jos oma sato olisi niin suuri, että pääsisi sitä säilömään.

6. Kellarin kunnostus ja käytön lisääminen

Pihallamme on hyvä maakellari, mutta se on aivan liian vähällä käytöllä. Käytännössä siellä on vaan perunat. Kesän tavoite on siivota kellari, maalata seinät sekä rakentaa tarvittaessa lisää hyllyjä. Ja ottaa kellari syksyllä monipuolisempaan käyttöön!

7. Uusien sienien opettelu

En ole kovin hyvä sienituntija vaan kerääminen on rajoittunut lähinnä kanttarelleihin, torvisieniin ja suppilovahveroihin. Ensi syksyn tavoitteeksi otan sen, että opettelen tunnistamaan uusia ruokasieniä ja opetelen niitä myös käyttämään ruuanlaitossa. Ja tietysti toivon että sienivuodesta tulisi edes puolet niin hyvä kuin viime syksynä.

8. Kasvihuone

Kasvihuone on ollut haaveissa jo monta vuotta, mutta en ole olleenkaan varma toteutuuko tänäkään keväänä. Vanhoja ikkunoita kyllä varastossa olisi materiaaliksi. Ehkäpä tämän projektin eteen alkaa tekemään enemmän töitä, nyt kun se on tähän listaan kirjattu. Tähän asti on menty tomaattien osalta seinää vasten viritelyillä ikkunoilla. Tällä konstilla tomaatit eivät vaan tahdo ehtiä kypsymään normaalina kesänä, viime kesä oli helteineen poikkeus.

9. Sadenveden talteenotto

Viime kesänä ei paljon sadevettä pysytynyt keräämään, kun ei kertakaikkiaan satanut. Koska sadevettä ei ollut, niin kasvimaan kastelu jäi vähiin ja se näkyi kyllä sadossa. Kaivovettä en halua tuhlata kasvimaalle ja järvestä kantaminen on raskasta. Hain kesällä vettä kyllä järvestä (300 metriä matkaa rantaan), mutta sinilevä epäillys lopetti sen keskikesällä. Yksi sadevesi tynnyri meillä on, mutta ainakin yksi on helppoa asentaa lisää.

Alla kasvimaan tämän hetkinen tilanne, vielä hetki pitää odottaa ennen kuin pääsee toukotöihin.

Emäntä

perjantai 22. helmikuuta 2019

Operaatio kompostin käynnissä pitäminen

maanantai 4. helmikuuta 2019

Omavaraisempaa elämää 2019 osa 1