perjantai 14. syyskuuta 2018

Viikkoraportti osa 2: Kanttarelleja koko viikko

Syyskuun tavoite syödä mahdollisimman paljon itse kasvatettua, kerättyä, kalastettua ja metsästettyä ruokaa on jatkunut kaksi viikkoa. Nyt on toisen viikkoraportin aika. Ensimmäisen viikon raportti löytyy täältä. Flunssa on vaivannut vähän koko viikon, joten kuuma mustaherukkajuoma on ollut suosittu juoma.

Viime lauantaina pääsimme herkuttelemaan naapurileipomon pitsoilla, kun paikallinen kyläyhdistys tarjosi illan vieton ruokineen kesän aikana talkoissa olleille. Vietettiin mukava ilta kyläläisten kanssa. Pitsoja saimme vielä mukaankin, joten näitä syötiin vielä sunnuntaina.

Muuten viikon ruokalistassa on kanttarelli ollut pääosassa, kun niitä metsästä on kerätty monena iltana. Maanantaina tein meille kanttarellimunakasta, johon sienien lisäksi pilkoin sipulia kasvimaalta. Kananmunat on muuten ostettu suoraan tuottajalta naapurikunnan puolelta.

Tiistaina tein kanttarellipastaa, jota söinkin sitten kolme päivää. koska isäntä oli työreissulla eikä näin ollen auttamassa syömisessä. Kyllähän se kolmantena päivänä jo vähän kyllästytti, mutta koska nyt vietettiin myös hävikkiviikkoa, niin pois ei hyvää ruokaa heitetty. Eipä meillä muutenkaan paljon ruokaa pois heitätä ja samaa ruokaa syödään yleensä kaksi päivää.

Viimeisen sieniretken saaliin upotin täytettyihin sämpylöihin. Sämpylöitä söin perjantaina ja loput pakataan evääksi, kun aamulla lähdetään ajamaan Inaria kohti. Täytteeseen laitoin pari punasipulia ja aurinkokuivattutomaattituorejuustopurkin joka löytyi jääkaapista.

Viikolla leivoin myös "Ei jaksa lähteä kauppaan"-leipäsiä, kun leipä oli loppu.

Aamuisin olen syönyt kaurapuuroa sekä mansikkatuorepuuroa.


Huomenna tosiaan lähdemme ajamaan Inarin mökille ja tapanani on tehdä aina eväitä matkalle. Eväiden syönti on halvempaa, kuin pysähtyä syömään huoltoasemalle ja vielä suurempi syy suosia eväitä on, että matkalla syömään pysähtyminen vie paljon aikaa. Vakioeväs on pitsa, joka maistuu hyvältä myös kylmänä. Tällä kertaa tein kinkku-ananaspitsaa, kun kinkkusuikale pussi oli menossa vanhaksi. Lisäksi tein naposteltavaksi siemennäkkäriä. Täytetyt kanttarellisämpylät ei ehkä kylmänä maistu, mutta perillä ne voi heti lämmittää kamiinan päällä tai takassa.



Emäntä

torstai 13. syyskuuta 2018

Sienestystä hirvikärpäsiä uhmaten

Sateita on saatu ja sieniä nousee vauhdilla. Tällä viikolla on metsässä viihdytty sienikopan kanssa lähes joka päivä. Sienestämisestä suurimman nautinnon vie valitettavasti ne sadat pikkukaverit siellä metsässä. Hirvikärpäsiä on nimittäin aivan valtavasti. Metsään on pakko mennä verkkotakki päällä, niin että verkkohuppukin on tiukasti kiinni, vaikka verkon läpi näkeekin huonommin. Yöpakkaset vasta helpottavat tilannetta.



Vakiotorvisienipaikka ei pettänyt tänäkään vuonna. Muutaman kerran olin jo aiemmin paikalla käynyt katsomassa, joko sienet olisivat nousseet ja tällä viikolla vihdoin ensimmäiset torvisienet löytyi.

Kanttarellipaikkoja kiersin jo toiseen kertaan, kuukausi sitten keräsin samoilta paikoilta ensimmäiset kanttarellit ja nyt odotti samanlainen saalis. Laitoin osan kanttarelleista torvisienien kaveriksi kuivuriin. Kuivaaminen on minusta paras tapa säilöä sienet. Kanttarellikin kuivaa hyvin, kun viipaloi sen ohuiksi siivuiksi.


Kaikkea ei toki ole säilötty vaan syöty myös tuoreena mm. kanttarellipastaa ja -munakasta.

Karvarouskuja olen kerännyt sen verran, että on saanut säilöttyä suolasieniä muutamaa sienisalaattia varten. Joulupöytään sienisalaatti omista sienistä kuuluu ainakin tehdä.


Tämän illan metsälenkillä löytyi myös syksyn ensimmäiset suppilovahverot.

Hirvikärpäsistä huolimatta syksy on mahtavaa aikaa :)

Emäntä








perjantai 7. syyskuuta 2018

Viikkoraportti osa 1: Peuraa, puuroa ja pottuja




Otin syyskuun tavoitteeksi syödä mahdollisimman paljon itse kasvatettua, kerättyä, kalastettua ja metsästettyä ruokaa. Nyt on ensimmäisen viikkoraportin aika.

Perjantai-iltana heitimme verkot järveen toiveena saada kalaa viikonlopun ruokapöytään. Laskimme sekä muikkuverkot että harvemmat verkot. Lauantai-aamuna olikin ilo nostaa verkkoja ylös, kun harvoissa verkoissa oli isoja ahvenia ja pari kuhaa. Muikkujakin oli verkkoon uinut kiitettävästi. Kalaa tuli sen verran paljon, että annoimme naapureille osan ja kutsuimme vanhempani syömään myös. Tällä kertaa savustimme kaikki kalat. Muikunperkeet säästimme rapumertoihin syötiksi, mitään ei siis mennyt hukkaan. Savukalaa söimme lauantaina ja sunnuntaina, kaveriksi keitettiin perunoita omasta maasta.



Maanantaina isäntä oli työmatkalla, joten minä söin vielä viikonlopun jämäruokia. Tiistaina tein lihakastiketta peuranlihasta. Pakastimesta käsiin osui vakuumipussi, johon olin syksyllä peuraa paloitellessa kirjoittanut ”Peura karjalanpaisti” eli ei mikään iso kokonainen paisti vaan pienempiä paloja, jotka soveltuivat hyvin myös tällaisen kastikkeen tekoon. Ruskistin pilkotut lihat pannulla ja sitten haudutin niitä kattilassa, kunnes olivat murean kypsiä. Sitten suurustin kastikkeen ja maustoin. Kastiketta nautittiin oman maan perunoiden ja porkkanaraasteen kanssa. Tätä syötiin myös torstaina.



Keskiviikon ja perjantain ruokana olikin sitten kasvissosekeittoa. Pakastimesta viime vuoden maa-artisokkasosetta ja pellosta porkkanoita, sekaan vähän koskenlaskija-sulatejuustoa.



Aamuisin on syöty kaurapuuroa mustikoilla ja raejuustolla sekä jonain aamuina itse leivottuja sämpylöitä. Minulla on keliakia, joten yritän leipoa mahdollisimman paljon itse gluteenitonta leipää. Itse leivottu on paremman makuista ja yleensä myös edullisempaa. Käytän paljon Virtasalmen Viljatuotteen jauhoja, joita saa ostettua 5 kg pusseissa. Keliakiaviikon kunniaksi kaupassa oli gluteenittomat riisipiirakat tarjouksessa, joten niitä syöty myös parina aamuna.



Viime viikonlopun herkuksi tein pannukakkua ternimaidosta, kun pakastimesta yksi purkki vielä löytyi. Gluteenittoman ternimaitopannarin ohje löytyi Helkan keittiössä blogista. Ternimaito on saatu kylän lypsykarjatilalta. Loppuviikon jälkiruokana/välipalana on syöty hillarahkaa ohjeella; purkki vaniljarahkaa, purkki tavallista maitorahkaa ja rasia hilloja pakastimesta.



Viikon osalta voin todeta, että tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Pakastin on muutamaa rasiaa ja pussia tyhjempi ja monen viikon tauon jälkeen oli aikaa kalastaa ja pääsi kalalla herkuttelemaan. Varsinkin viikon varsinaiset pääruoat ovat olleen hyvinkin omavaraisia. Kaupassakin on toki käyty, ostoslistalla on ollut mm. maitoa, juustoa, makkaraa, kermaa, jogurttia, maitorahkaa, hiivaa ja ruisleipää isännälle.



Tänä iltana herkuttelemme itse pyydetyillä ravuilla :)

Emäntä

perjantai 31. elokuuta 2018

Ruokavarastojen tyhjennys ja sadonkorjuu syyskuu


Kesän helteissä ei ruuanlaitto paljon kiinnostanut ja vaikka kasvimaan satoa syötiin, niin ruokakulut nousivat. Kaupasta tuli ostettua enemmän valmista ja nopeasti valmistettavaa ruokaa. Nyt ilmojen viilennettyä on hyvä aika palata enemmän hyödyntämään omia ruokavarastoja.

Varastoja olisi myös syytä saada tyhjennettyä, jotta uusi sato mahtuu säilöön. Pakastimessa on jonkin verran edellisen metsästyskauden lihaa ja uusi kausi painaa päälle. Tosin uudesta saaliista ei ole ikinä takuuta, luonto antaa jos antaa. Kasvimaa antaa satoa ja sieniä näyttää nousevan mukavasti, kun vihdoin on saatu sadetta. Edellytykset hetkelliselle ruuan osalta omavaraistaloudessa elämiselle on nyt otolliset. Otankin nyt tavoitteeksi ruokavarastojen tyhjentämisen, samalla kun täytän niitä tuoreimmilla raaka-aineilla sadonkorjuu edetessä. Tavoite on myös samalla painaa ruokakuluja alemmas.

Teen viikkoraportit siitä, mitä olemme viikon aikana syöneet ja paljonko on täytynyt kauppaan kantaa rahaa. En aseta tiukkoja euromääräisiä tavoitteita, eikä tämä siis ole mikään ”leikin köyhää kuukauden ajan”- kokeilu. Ensisijainen tavoite on syödä mahdollisimman paljon itse kasvatettua, kerättyä, kalastettua ja metsästettyä ruokaa ja että kaupastakin ostetut olisivat mahdollisimman puhtaita raaka-aineita. Jos tämän myötä säästyy samalla rahaa, niin se on plussaa. Syyskuulle osuu myös viikon lomareissu, jolloin homma hankaloituu, mutta yritetään silloinkin hyödyntää luonnonantimia, suuntautuuhan loma Lappiin.



Elokuu loppuu ja syyskuu alkaa kesäkurpitsavuoalla, johon vinkkiä otin Soppa365:n reseptistä. Käytin kuiva-ainekaapissa pitkään olleen tomaattikastikepurkin ja jääkaapista parmesaanipussi rippeet ja fetajuuston. Pastapussikin oli pitkään ollut kaapissa avattuna, kesäkurpitsa on omalta kasvimaalta ja siitä puolet oli käytetty jo toiseen ruokaan tällä viikolla. Tästä tuli ehkä enemmänkin sellainen ”hyödynnä kaikki jämät”-ruoka, mutta ruokahävikin pienentäminen on myös yksi tavoitteista. Tätä vuokaa syödään pari päivää.



Kaivoin myös pakastimesta mansikoita (naapurin mansikkatilalta ostettu) ja vadelmia (itse kerättyjä villivadelmia) ja keittelin kiisselin iltapalalle. Kiisselistä riittää myös aamupuuron päälle.

Mitä teillä syödään syyskuussa? Onko lautasella sieniä tai oman kasvimaan antimia?




Emäntä




keskiviikko 29. elokuuta 2018

Katsaus kasvimaalle

Kuvakatsaus kasvimaalle, jossa kuivuudesta huolimatta, jotain sentään kasvaa. Salaatit innostuivat vallan hurjaan kasvuun, sitten kun sadetta vihdoin on enemmän tullut. Punajuuripenkkikin näyttää ihan hyvältä.

Maa-artisokka kasvaa ainakin vartta ja kukkii kauniisti. Mukuloitakin on yleensä tullut ihan hyvin, vaikka olen antanut varsien kukkia. Jostain joskus luin, että kukkiminen syö voimia ja mukulat jää pieneksi, mutta en tiedä onko sillä vaikutusta. Kukat on kuitenkin niin pirteän värisiä, muuten syksyyn kääntyvässä pihapiirissä, että antaa kukkia vaan.

Purjot voivat myös hyvin ja saavat vielä kuukauden kasvaa.


Porkkanarivit ovat vähän harvat, osa ei itänyt ollenkaan ja osa taimista kuoli kuivuuteen ja kuumuuteen harvennuksen jälkeen. Jotain kuitenkin tulee.

Avomaankurkku tekee vielä satoa ja muutama kesäkurpitsakin on vielä kasvamassa.



Sipulit on nostettu maasta ja kuivuvat ladon seinustalla. Sipulisato näyttää oikein hyvältä.


Emäntä

torstai 23. elokuuta 2018

Kuivattu sienirisotto

Kuivan kesän takia lähdin hyvin pessimistisin odotuksin sunnuntaina tarkistamaan vakio kanttarellipaikkoja. Ja ihme ja kumma sieniä löytyi muutama litra. Olin pari vuotta sitten lukenut Retkipaikkalta Minna Jakosuon vinkin kuivatusta risotosta retkiruokana. Idea jäi hautumaan ja sunnuntain sieniretken saaliista päätin vihdoin kokeilla risoton kuivaamista.

Risotto tehdään muuten ihan normaalisti, mutta ei käytetä rasvaa lainkaan, vain kasvislientä.

Tein kanttarellirisottoa suurin piirtein tällä ohjeella:

1,5 litraa pilkottuja kanttarelleja
3 sipulia (suoraan kasvimaalta)
1,5 litraa kasvislientä
4 dl risottoriisiä

Paistetaan ensin kanttarelleja pannulla, kunnes niistä on suurin osa nesteestä haihtunut. Lisätään sipulisilppu pannulle ja kuullotetaan hetki. Sitten risottoriisi ja kasvisliemestä osa, lientä lisätään aina sitä mukaan, kun on imeytynyt riisiin. Keitetään kunnes riisit ovat kypsiä.

Kypsä risotto levitetään kasvikuivurin ritilöille ja kuivataan kuivurilla n 6 tuntia. Kuivattu risotto pakataan vaikkapa minigrip pussiin. Tästä tuli kaksi kahden annoksen pussia.

Kun risottoa haluaa sitten syödä, niin lisätään pussiin kylmää vettä 2-3 tuntia aiemmin, jotta risotto turpoaa. Sitten se vain lämmitetään ja lämmittäessä voi halutessaan lisätä voita tai kermaa ja päälle parmesaania.



Aiomme kokeilla kuivattua risottoa eväänä jollain syksyn metsästysretkellä, mutta ajattelin että tällaisia risottopusseja olisi hyvä olla aina kotonakin niitä päiviä varten, kun ei jaksa tai ehdi tehdä ruokaa.
Emäntä

maanantai 13. elokuuta 2018

Rakennusloma

Kolmen viikon kesäloma takana, vaikka varsinainen lomailu jäi kyllä olemattomiin. Aloitimme viime kesänä mökin rakentamisen Inariin ja tätä rakennusprojektia lähdettiin nyt taas jatkamaan loman ajaksi. Työlistalla oli mökissä sisäkattojen teko, maalausta, terassin ja rappusten tekoa. Saunalla oli myös sisätöitä tekemättä.

Ensimmäinen viikko rakennettiin kahdestaan isännän kanssa sisäkattoa mökkiin. Myös kattolistojen kanssa päästiin tuskailemaan.


Toiselle viikolle saimme kirvesmiehen työmaalle ja sitten tehtiinkin pitkiä päiviä ja valmistakin alkoi tulla. Saunalla villoitettiin katto ja laitettiin paneelit. Mökin ja saunan terassit ja rappuset tehtiin tällä viikolla, samoin rappuset saunalta jokirantaan. Näistä rappusista tulikin melko pitkät ja jyrkät. Siinä saa muodikasta porrastreeniä saunavesiä kantaessa :)



Tämä viikon aikana kävi myös muurari muuraamassa takan. Kuvassa ensimmäiset tulet takassa, seuravana päivänä vielä saumattiin laatat ja rapattiin pinta toiseen kertaan.


Kolmas viikko oltiin taas kahdestaan työmaalla ja nyt pääsimme jo muuttamaan mökille ja ensimmäisen kerran saunaan.



Katto- ja lattialistojen laitto jatkui, samoin vuorilaudat laitettiin paikalleen. Tällaiset viimeistelytyöt on kyllä hitaita ja pitkän päivän jälkeen tuntui että mitään näkyvää ei saatu aikaiseksi. Toista se oli viime kesänä kun pystytettiin hirsikehikkoa.

Mutta niin vain päästiin loman lopulla kantamaan huonekaluja tupaan. Sohvan ostimme uutena, mutta muuten tori.fi-sivusto on ollut kovassa käytössä. 160 cm leveä kerrossänky löytyi torista, samoin kelohonkainen pirttikalusto. Kerrossängyn alasänky saatiin mökkinaapurilta ja annettiin vaihdossa meille ylimääräisiä rakennustarvikkeita.

Keittiökaapit mökistä vielä puuttuvat ja aurinkosähköjärjestelmä on ensi kesän työlistalla. Mutta eiköhän seuraavalla lomalla jo ehdi tekemään muutakin kuin rakentamaan.


Emäntä