Metsäläisten elämää

maanantai 6. kesäkuuta 2022

Omavaraisempaa elämää 2022 osa 2

Kesäkuun ensimmäinen maanantai ja sehän tarkoittaa Suuntana omavaraisuus-postausta. Tällä kertaa puhutaan meille läheisestä aiheesta eli metsänantimista. Meidän omavaraisuuden kulmakivi on nimenomaan metsästä ja luonnosta kerättävät, kalastettava ja metsästettävä ravinto. Kuinka paljon sinä hyödynnät metsien tarjoamaa ilmaista ruokaa? Marjoja, sieniä ja villiyrttejä?

Pieni metsäläinen tutkii tulevaa mustikkasatoa.

Meillä kerätään metsämarjoja aina niin paljon, että varmasti riittävät koko vuodeksi mielellään vähän ylikin, jos sattuu seuraavaksi katovuosi. Eniten kerätään mustikoita, villivadelmia ja puolukoita. Hillojakin, jos satutaan sopivaan aikaan olemaan Inarin mökillä.

Mustikka kukkii parhaillaan ja osassa varvuista on jo raakileitakin. Sadosta näyttäisi tulevan hyvä, jos kesällä saadaan sopivasti sadetta. Nykyisen avohakkuisiin perustuvan metsätalouden ainoa hyvä puoli on se, että vadelmapaikoista ei ole pulaa.

Marjoja käytämme paljon sellaisenaan puuron päällä ja jugurtin seassa. Keittelen myös usein marjakiisseliä ja toki leivon piirakoita tai muffinsseja. Jos on oikein hyvä marjavuosi, niin keitän myös hilloa. Pikkuneidille marjat maistuvat myös hyvin puuron seassa ja maistelututissa. Toivottavasti maistuvat myös jatkossa ja päästään yhdessä marjastusretkille.

Vadelmapuskissa vyölaukkuämpäri on hyvä apuväline.

Marjojen lisäksi keräämme toki sieniä. Lähinnä tuttuja ja turvallisia kanttarelleja, suppilovahveroita, torvisieniä ja rouskuja. Sieniä pitäisi opetella tunnistamaan enemmän. Viime syksynä keräilin suppilovahveroita lähinnä metsäautoteiden läheisyydestä samalla, kun kuukauden ikäinen vauva nukkui vaunuissa. Onneksi sattui sellainen syksy, että suppilovahveroita oli valtavasti jokapaikassa. Ensi syksynä voidaankin tehdä sienestysreissuja syvemmälle metsään tyttö kantorinkassa.

Menkää metsään ja hyödyntäkää mahtavat marjo- ja sienisadot, joita Suomen luonto tarjoaa.

Marjojen kypsymistä odotellessa voi kuitenkin ensi lukea sarjan muiden bloggaajien ajatuksia metsänantimista.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela

https://www.omavarainen.fi/l/kerkka/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa, tontti ja lupa

https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/06/puolukan-puolesta.html

Sarin puutarhat

https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/06/helppoa-omavaraisuutta-parvekkeella.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut

https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-6/

Evil Dressmarker

http://www.evildressmaker.com/?p=16445

Villa Varmo

https://www.villavarmo.com/post/mehästä-kohti-omavaraisuutta

Pilkkeitä Pilpalasta

https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/06/suuntana-omavaraisuus-6-keruutuotteiden.html

Rakkautta ja maanantimia

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/06/suuntana-omavaraisuus-osa-6-luonnosta.html

Varmuusvara

https://varmuusvara.blogspot.com/2022/06/kesakuun-ensimmainen-maanantai.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki

https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/06/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala

https://www.korkeala.fi/metsan-antimet-omavaraisuudessa/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo

https://korpitalo.wordpress.com/2022/06/06/kesakuu-22-kerailytalous

maanantai 4. huhtikuuta 2022

Omavaraisempaa elämää 2022 osa 1

Hei, pitkästä aikaa. Blogi on ollut tauolla lähes vuoden ja tänä aika meidän perhe on kasvanut pienellä tytöllä. Ajankäyttö mullistui perheenlisäyksen myötä ja blogille ei aikaa löytynyt. Mutta yritetään nyt pikkuhiljaa herätellä blogia unilta. Mikäpä sen mukavampi tapa palata tauolta kuin osallistua Suuntana omavaraisuus -sarjan yhteiskirjoitukseen. Sarjassa omavaraisuusbloggaajat kirjoittavat yhteisesti sovitusta teemasta kukin tyylillään kuukauden ensimmäisenä maanantaina.

Omavaraisuus onkin nyt ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan. Niin kotitalouksien kuin koko Suomen omavaraisuus. Pelkästään ruoan hinnannousu kannustaa tuottamaan edes pienen osan ruoasta itse. Suuntana omavaraisuus-sarjan blogeista löytyy valtavasti tietoa, vinkkejä ja kokemuksia omavaraisemmasta elämästä. Kannattaa lukea ja ottaa vinkkejä omaan käyttöön.

Pitkän tauon jälkeen on varmasti pieni esittely paikallaan. Perheeseemme kuulu minun lisäkseni mieheni ja puolivuotias tyttäremme. Touhuissa mukana myös pohjanpystykorva Pihka. Asumme lähes satavuotiaassa talossa pienessä maalaiskylässä Päijät-Hämeen luoteisnurkassa. Vietämme lisäksi pari kuukautta vuodesta mökillämme Inarissa. Mökiltä käsin kirjoitan nyt tätäkin. Omavaraistelussa olemme sellaisia metsästäjä-keräilijöitä. Metsästämme, kalastamme ja keräämme metsästä marjat ja sienet. Kotona meillä on toki pieni kasvimaa, kasvihuone ja marjapensaita. Lihan ja kalan suhteen olemme melko omavaraisia ja marjoja tai sieniä en osta kaupasta koskaan.

Talviverkkoja kokemassa.

Suuntana omavaraisuus -sarjan yhteisenä teemana on tällä kertaa kotieläinten pidon se ikävin puoli, teurastus. Miten tähän pitää varautua ja valmistautua jo siinä vaiheessa, kun harkitsee kotieläinten ottoa omille tiluksille.

Meillä ei kotieläimiä ole, joten omakohtaista kokemusta sellaisen eläimen lopettamisesta, johon olisi muodostunut tunneside, ei ole. Metsästyksessä tilanne on aika erilainen, vaikka siinäkin on toki kyse elävän eläimen tappamisesta. Minä en ole tätäkään itse kokenut vaan tähän asti isäntä on hoitanut liipasimesta vetämisen. Minä olen tullut työhön mukaan vasta siinä vaiheessa, kun eläin on jo hengetön.

Tässä vaiheessa minäkin olen usein mukana. Kiskomassa saalista metsästä lähimmälle tielle.

Laukauksen jälkeen se työ vasta alkaan ennen kuin lihat ovat siisteissä vakuumipaketeissa pakastimessa. Tämä työ on samanlaista oli kyseessä sitten lammas, lehmä, hirvi tai peura. Jokaisen lihaa syövän henkilön olisi joskus hyvä olla tätä työtä tekemässä. Silloin arvostus kaupasta ostettua jauhelihapakettia kohtaan olisi paljon suurempi. Ainakin itse ajattelen usein jauhelihapakettia pakastimesta ottaessani ja siitä ruokaa laittaessani sitä, kuinka monta tuntia sen eteen on tehty työtä. Riistalihaa syödessä sentään säästyy eläimen kasvattamiseen menevältä työltä, ajalta ja rahalta. Silti tunteja kuluu melkoinen määrä ennen kuin peura on suolistettu, nyljetty, riiputettu, paloiteltu, leikattu paistit ja fileet, jauhettu jauhelihat, sahattu luut sopiviksi keittoluiksi, vakumoitu lihat ja lopuksi ihmiselle kelpaamattomat palat jauhettu koiralle jauhelihaksi.

Me kuulumme paikalliseen metsästysseuraan, jolla on hyvät tilat lihojen käsittelyyn. On iso kylmiö, suuret leikkuulaudat, teollisuusvakuumikone ja iso lihamylly. Kauriin ja peuran vasan olemme joskus paloitelleet kotona pirtin pöydällä, mutta isomman eläimen kanssa se olisi hankalaa. Pieni lihamylly meiltä löytyy, jolla jauhamme enimmäkseen kaloja. Myös kotitalouksille tarkoitettu vakuumikone löytyy, mutta nopeammin ja paremmin vakuumiin saa seuran koneella.

Useita tunteja myöhemmin peura on paloiteltu siisteihin vakuumipusseihin.

Metsästysseuran kylmiötä käyttävät joskus myös lähiseudun maitotilalliset ja karjankasvattajat, jos joutuvat lehmän hätäteurastamaan kesähelteillä. Näin liha saadaan ihmisravinnoksi näissäkin tapauksissa. Kannattaakin kysellä paikallisilta metsästysseuroilta saisiko heidän kylmiöitään ja lihankäsittelytilojaan käyttää vaikka maksua vastaan, jos esimerkiksi hätäteurastus tilanne tulee eteen. Harvalla harrastuksenaan muutamaan lammasta pitävällä on itsellään sellaisia kylmiötä, johon ruhon saisi, jos lampaan joutuu lopettamaan heinäkuun helteillä. Muutenkin yllättäviä lopetustilanteita (eläin loukkaantuu vakavasti) varten kannattaa muutaman metsästäjän puhelinnumero tallentaa ja keskustella tietysti etukäteen heidän kanssaan, saako soittaa apuun. Jos siis itsellä ei ole taitoa ja aseita eläimen lopetukseen. Meillä ihmisillä on kuitenkin velvollisuus päästää eläin nopeasti tuskistaan, jos eläintä ei voida pelastaa. Oli sitten kyseessä lammas, hevonen, kana tai loukkaantunut villieläin.

Meillä tosiaan syödään lihaa ja se on suurimmaksi osaksi hirveä ja peuraa. Silloin tällöin pienriistaa kuten kyyhkyjä, metsäkanalintuja tai jäniksiä. Kaupasta ostamme kuitenkin leivän päälle leikkeleitä ja makkaroita. Tässä olisi parantamisen varaa omavaraisuuden osalta. Täytyisi opetella palvaamaan lihaa leikkeleeksi ja miksei makkaran tekoa voisi opetella. Myös erilaisia kalasäilykkeitä olisi tehtävä jatkossa enemmän ja korvata näillä kaupasta ostetut leivänpäälliset. Tässä tavoitetta tulevaisuudelle.

Nyt me jatkamme Lapin kevät hangista nauttimisesta, pilkkimisestä ilman saalistavoitteita ja keräämme energiaa alkavaa kasvukautta varten.

Lopuksi vielä linkit muihin sarjaan osallistuviin blogeihin kasvuvyöhykkeittäin.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela

https://www.omavarainen.fi/l/perunamaa/

Kakskulma

http://kakskulma.com/ensi-kesana-meilla-syodaan

Multavarpaan maailma

https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2022/04/huhtikuu.html

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat

https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/04/viisi-varmaa-kasvia-kasvimaalle.html

Pilkkeitä Pilpalasta

https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/04/suuntana-omavaraisuus-osa-4-elainten.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut

https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-4/

Rakkautta ja maanantimia

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/04/suuntana-omavaraisuus-2022-osa-4.html

Kohti laadukkaampaa elämää

https://varmuusvara.blogspot.com/2022/04/huhtikuun-ensimmainen-maanantai.html

Villa Varmo

https://www.villavarmo.com/post/teurastus-ja-muita-asioita-farmilta

Luomulaakso

https://luomulaakso.fi/?p=21605

Sanni ja farmi

http://www.sannijafarmi.fi/2022/04/suuntana-omavaraisempi-elama-2022.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala

https://www.korkeala.fi/itselle-kasvattaminen/

Puutarhahetki

https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/04/unelmana-omavaraisempi-elama-kasvimaan.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo

https://korpitalo.wordpress.com/2022/04/04/huhtikuu-22-kasvien-top-5

maanantai 3. toukokuuta 2021

Omavaraisempaa elämää 2021 osa 3

Aika päivittää pitkän tauon jälkeen kuulumisia tänne blogin puolellekin. Tänään on myös kuukauden ensimmäinen maanantai, joten tämä samalla osa #suuntanaomavaraisuus-sarjaa. Tuttuun tapaan lopusta löytyy linkit muihin sarjassa mukana oleviin blogeihin.

Kevään aikana jatkoimme talviverkkokalastusta, kunnes kevät lähti etenemään vauhdilla ja heikensi jäät. Viimeisen kerran verkoilla käytiin 20.3.2021. Kesäkalastuskautta ei olla vielä päästy aloittamaan, kun veneen tervaus venyi vähän myöhäiselle ja nyt täytyy vaan odottaa tervan kuivumista.

Talven viimeinen verkkopäivä.

Olimme myös kolme viikkoa Inarin mökilla keväthangilla hiihtelemässä. Pakkasimme mökille mukaan vähän peuran paistia ja siitä ehti loman aikan valmistua kuivalihaa.

Kuivaliha on myös Pihkan herkkua.

Valmista kuivalihaa.

Vauhdilla alkanut kevään eteneminen pysähtyi kuitenkin kuin seinään ja nyt on junnattu viime viikot paikallaan. Öisin on pakkasta jopa viisi astetta, joten kasvimaalle ei ole kiire kylvöjä tekemään. Kasvihuoneeseenkaan ei tarvi vielä ajatella taimia vievänsä. Tomaatin taimet saavat kasvaa vielä rauhassa sisällä. Talvella hankkimani kasvivalo on selvästi auttanut taimien kasvatuksesta. Ikinä ennen ei ole näin tukevia tomaatin taimet olleet.

Vappupäivän lumisade

Tomaatintaimien purkeista lisälaidat ylös ja lisää multaa.

Tämän kertaisena yhteisenä aiheena onkin kasvihuoneet. Meillä on vaatimaton 9 neliön kasvihuone, mutta kyllä sinne useampi tomaatin- ja kurkuntaimi mahtuu. Kasvihuoneella alkaa nyt kolmas kesä. Tomaatin ja kurkun lisäksi minulla on kasvihuoneessa yleensä keväällä kylvettyä salaattia. Nyt salaatit ovat pikkuriikkisillä taimilla, joita olen yrittänyt harsoilla suojata pakkasilta. Iskin myös pariin ämpäriin perunoita, kun olivat alkaneet jääkaapissa itämään.

Tänä keväänä kylvetty salatti on jo taimella.

Käy katsomassa ja lukemassa alla olevista linkeistä, minkälaisia kasvihuoneita muilla omavaraisuusbloggareilla on.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela

Apilan kukka

Sateenkaaria ja serpentiiniä

Multavarpaan maailma

Toivola puutarha

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää

Urban farming kotitarveviljely

Oma tupa ja tontti

Keittiössä, kotona ja puutarhassa

Kasvuvyöhyke 3

Rakkautta ja maanantimia

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 5

Kasvuvyöhyke 7

maanantai 1. helmikuuta 2021

Omavaraisempaa elämää 2021 osa 2

Helmikuun ensimmäinen maanantai ja sehän tarkoittaa Suuntana omavaraisuus -sarjaa. Taas on monta omavaraistelu-blogia kirjoittanut kuulumisiaan ja tuttuun tapaan linkit löytyy lopusta.

Tammikuu toi pakkaset ja lumisateet tänne Hämeeseenkin. Järvi jäätyi vihdoin ja saimme talviverkot pyyntiin. Verkkoja on käyty nyt kokemassa kolme kertaa ja aina jotain saalista on ollut. Enimmäkseen haukia, mutta myös mateita, ahven ja yksi neljän kilon kuha.

Myös lihan osalta pakastin täyttyi mukavasti, kun isäntä onnistui ampumaan peurapukin. Nyt on lihaa tarpeeksi vuodeksi eteenpäin. Olihan siinä taas melkoinen savotta, ennen kuin peura on siisteinä paloina vakuumipusseissa pakastimessa. Ensi hinattiin illan pimeydessä upottavassa hangessa peura tien varteen ja auton lavalle. Sitten nylkeminen ja ruho riippumaan kylmiöön. Vajaan viikon riiputtamisen jälkeen vietettiin yksi ilta paloitellen ja jauhelihaa jauhaen.

Koska peuralla oli ihan komeat sarvet, niin täytyihän ne seinälle saada. Onneksi tästä omavaraisuusbloggareiden joukosta löytyy taitavia kalloharrastajia. Peuran pää kyytiin ja ajeltiin Kuhmalahdellle Rakkautta ja maanantimia-blogin pariskunnan luo. Viikon päästä tuli jo viesti, että trofee olisi valmis. Ja on kyllä komea ja taidokkaasti tehty!

Vähän vihreääkin on jo kasvatettu. Kasvivalon alla on salaattia ja herneenversoja, joita voi leivän päälle napsia.

Tämän kerran yhteisenä teema, kuulumisten lisäksi, oli juomat. Erilaisia omavaraisia juomareseptejä löytyy varmasti monesta blogista. Olen kaksi juomareseptiä kirjoitellu tänne blogiin ja tässä linkit niihin: Koivunmahlasima ja pinkki prinsessajuoma. Eniten meillä juodaan oman kaivoveden lisäksi viinimarjamehuja sekä puolukkamehua. Marjapensaista pihasta löytyy lähes parikymmentä, joten mehumarjoja riittää.

Päivä pitenee ja kevättä kohti mennään. Helmikuussa on aika kaivaa jo siemenpusseja esille ja suunnitella tulevia kylvöjä. Kalastusta jatketaan toki myös, toivottavasti keli jäällä paranee. Tällä hetkällä sielä saa kahlata upottavassa sohjossa.

Käy lukemassa, mitä muille kuuluu!

Kasvuvyöhyke 1

Jovela

https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2021/

Laura eli Javis

https://lauraelijavis.wordpress.com/2021/02/01/urbaania-omavaraisuutta-2-2021-lajikevalinnat/

Toivolan puutarha

https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/02/kultaakin-kalliimpaa.html

Sateenkaaria ja serpentiiniä

https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/01/kohti-omavaraisempaa-elamaa.html

Apilankukka

http://www.apilankukka.fi/?p=162

Multavarpaan maailma

https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisuus-helmikuu2021.html

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming

https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/02/pienesti-ja-mukavasti-omavaraistelua.html

Sarin puutarhat

https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/02/mehu-pihan-marjoista-omavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti

https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/02/suunnittelun-helppous.html

Villavaltaus

https://villavaltaus.blogspot.com

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut

https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-2/

Mummon kirja

https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/2/juomat.html

Rakkautta ja maanantimia

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-2.html

Villa Kotiranta

http://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-helmikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-2-2021/

Mikä itä

https://mikaita.fi/?p=659

Caramellia

https://caramellia.fi/helmikuu2021

Villifarmi

http://www.villifarmilla.fi/2021/02/suuntana-omavaraisempi-elama-kesa.html

Luomulaakso

https://luomulaakso.fi/?p=20967

Majalevon pientila

https://majalevo.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala

https://www.korkeala.fi/ryystetaan-omavaraisesti/

Puutarhahetki

https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/02/unelmana-omavaraisempi-elama-hunajaisia.html

Puutarha päiväkirja

https://puutarhapaivakirjapuutarhapaivakirja.blogspot.com/2021/01/itse-tehty-minttutee.html

Kasvuvyöhyke 5

Korpikuusen tila

https://korpikuusentila.blogspot.com/2021/01/suuntana-omavaraisuus.html

Puutteela

https://puutteela.com/?p=652

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo

https://korpitalo.wordpress.com/2021/02/01/helmikuu-2021-juomat/

perjantai 8. tammikuuta 2021

Helppo neulottu kauluri ja pipo

Blogini kautta aikojen luetuin postaus on kaksi vuotta sitten kirjoitettu ohje neulottuun kauluriin. Ohje on tehty 7-veljeslangan vahvuiselle langalle ja on helposti sovellettavissa ohuemmalle tai paksummalle langalle.

Kaipasin itselleni uutta kauluri ja niinpä ajattelin kirjoittaa samalla ohjeen hiukan paksummalle langalle. Neuloin kaulurin kaveriksi myös pipon ja tässä ohje myös pipolle. Nämä osaa neuloa kaikki, jotka osaavat neuloa oikeita ja nurjia silmukoita.

Lankana oli tällä kertaa Katia Merino Sport-lanka, jota neulotaan nro 5 puikoilla.

Kauluri:

Aloita luomalla pyöröpuikolle tai neljälle sukkapuikolle yhteensä 92 silmukkaa. Neulo joustinneuletta 2 oikein 2 nurin 36 kerrosta. Lisää oikeiden silmukoiden väliin yksi silmukka eli puikoilla on nyt 3o2n3o2n jne. Neulo kuusi kerrosta ja lisää sitten silmukat myös nurjien silmukoiden väliin eli puikolla nyt 3o3n3o3n jne. Neulo kuusi kerrosta. Lisää sitten sekä oikeiden että nurjien silmukoiden väliin silmukat eli puikoilla nyt 4o4n4o4n jne. Neulo vielä 8 kerrosta. Jos haluat vielä leveämmän kaulurin, voi silmukoiden lisäämistä toki jatkaa edelleen. Päättele silmukat löysästi ja päättele langat.

Pipo:

Aloita luomalla pyöröpuikolle tai neljälle sukkapuikolle 90 silmukkaa. Neulo joustinneuletta 2 oikein, 2 nurin 73 kerrosta. Aloita sitten kavennukset niin, että neulot aina kaksi silmukkaa yhteen eli yhden kierroksen aikana silmukat vähenee puoleen. Jatka tätä, kunnes jäljellä on 8 silmukkaa. Katkaise lanka ja vedä loppujen silmukoiden läpi. Päättele langat.

Nyt kelpaa ulkoilla, kun on varusteet kunnossa ja kelikin mukavan talvinen.

maanantai 4. tammikuuta 2021

Omavaraisempaa elämää 2021 osa 1

Uusi vuosi ja uusi Suuntana omavaraisuus -kausi. Taitaa pyörähtää jo neljäs kausi tätä Tsajut- ja Korkeala-blogin vetämää sarjaa käyntiin. Sarjassa on mukana joukko tavalla tai toisella omavaraisuutta käsittelevää blogia. Muutama uusi blogi on taas tälle kaudelle tullut mukaan. Aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina jokainen julkaisee blogissaan klo 9 postauksen, johon sitten loppuun linkittää muut mukana olevat blogit. Näin teillä lukijoilla on helposti saatavilla samasta aiheesta monta mielenkiintoista kirjoitusta. Yleensä meillä on jokin yhteinen teema (yleisen omavaraisuuden lisäksi), jota jokainen käsittelee omasta näkökulmastaan. Tervetuloa mukaan!

Aloitetaan pienellä esittelyllä, koska mukaan on hypännyt toivottavasti uusia lukijoita. Täällä näppäimistön takana istuu reilu kolmekymppinen nainen ja talouteen kuuluu mies ja pohjanpystykorva. Asumme Päijät-Hämeessä pienessä maalaiskylässä. Muutimme tänne minun mummolaan, kohta satavuotiaaseen taloon, viisi vuotta sitten. Pihassa on pieni kasvimaa ja kasvihuone sekä marjapensaita. Sen suurempia viljelyksiä ei ole, mutta vieressä on järvi ja ympärillä metsää.

Omavaraistelumme ideologia onkin siellä metsästäjä-keräilijä ajatuksessa enemmän kuin suurissa viljelyksissä. Suurinosa syömästämme lihasta on riistalihaa ja käytännössä kaikki syömämme kala itse kalastettua. Lisäksi keräämme marjoja ja sieniä sekä jonkin verran villiyrttejä metsästä. Viikko sitten kirjoittelin esimerkin riistan hyödyntämisestä otsikolla "Peura tarkasti talteen". Kalastuksen kannattavuutta laskeskelin viime vuonna, laskelman pääset lukemaan täältä.

Metsästä otamme myös lämmönlähteenä käytetyn puun. Lämmitämme talon pääasiassa puilla ja myös pesuvesi lämpiää puilla pihasaunassa. Vesi tulee omasta kaivosta pumpulla taloon sisälle ja kantamalla saunalle.

Vietämme vuodessa yhteensä 2-3 kuukautta Inarissa mökillä ja siellä myös kalastamme ja metsästämme sekä keräämme marjoja. Mökillä olemme polttopuiden ja veden lisäksi omavaraisia sähkön suhteen. Tuotamme aurinkoenergialla sähkön mökille. Tosin hellaan ja jääkaappin käytämme myös nestekaasua. Koska vietämme tällä tavalla aikaa kahdessa eri paikassa, joiden välimatka on 1000 kilometriä, sopii meille parhaiten tällainen metsästäjä-keräilijä omavaraistelu. Suuret viljelykset ja kasvihuoneet sitoisivat liikaa yhteen paikkaan.

Suurin motivaatio omavaraisteluun on riippumattomuuden vähentäminen. Se, että ei olisi ihan kaikessa riippuvainen ympäröivästä yhteiskunnasta. Tuo tietyslaisen turvallisuuden tunteen, kun tietää että talo pysyy lämpimänä, juomavettä on saatavilla ja ruokaa säilöttynä ja taito hankkia lisää vaikka tulisi jokin kriisi. Kohta vuoden kestänyt koronakriisi antoi ehkä esimakua siitä, mitä voi tapahtua hetkessä. Kaikki voi mennä kiinni ja kotoa ei saisi lähteä mihinkään ja ruoka alkaisi loppua kaupoista. Näin ei nyt onneksi ole käynyt, mutta ei essimerkiksi kovin pitkää laajaa sähkökatkoa tarvita, kun koko Suomi on polvillaan.

Minulle on myös tärkeää tietää mitä syömäni ruoka on ja mistä se on peräisin. Pari viikkoa sitten oli Helsingin Sanomissa juttu siitä kuinka vanhaa kalaa kaupoissa myydään. Kun itse kalastaa ja valmistaa ruuaksi, niin tietää tasan tarkkaan kuinka tuoretta kala on.

Minkälaisia tavoitteita vuodelle 2021?

Sadon aikaistaminen: En tehnyt syyskylvöjä, mutta otan silti tavoitteeksi aikaistaa satoa. Tavoitteena saada omasta maasta syötävää jo alkukesästä.
Nahan parkinnan opettelu: Kalannahkoja osaan jo parkita, mutta tavoitteena opetella nisäkkäiden nahkojen parkinta. Haaveena saada metsästettyjen eläinten turkit ja nahat hyötykäyttöön.
Perinnekäsitöiden opettelu jatkuu.
Ensimmäinen riistalaukaus: Suoritin metsästyskortin viime kesänä, mutta en syksyllä vielä ase kädessä metsällä ollut. Tavoitteena opetella aseenkäsittelyä ja ampumista, jotta itsekin uskaltaisi ensimmäisen riistalaukauksen ampua.

Tänne Hämeeseenkin on vihdoin tullut talvi. Lunta on jo ihan mukavasti ja loppuviikolle ennuste lupailee vähän kovempia pakkasia. Toiveissa on siis, että tänä talvena järvi jäätyisi ja saisimme talviverkot pyyntiin.

Tervetuloa meidän metsäläisten matkaan kohti omavaraisempaa elämää!

Lopuksi vielä linkit sarjan muihin blogeihin. Linkit on jaettu kasvuvyöhykkeittäin, jotta teidän lukijoiden olisi helpompi hahmottaa, millaisissa olosuhteissa kukakin viljelee.

Kasvuvyöhyke 1

Laura eli Javis

https://lauraelijavis.wordpress.com/2021/01/04/urbaania-omavaraisuutta-taas-alussa/

Jovela

https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2021/

Apilankukka

http://www.apilankukka.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-1/

Toivolan puutarha

https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/01/suuntanaomavaraisuus2021.html

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat

https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/01/meidan-omavaraistelua-omavaraisuus.html