maanantai 4. toukokuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 5

Huhtikuu hujahti ohi ja on toukokuun ensimmäinen maanantai. Sehän tarkoittaa Suuntana omavaraisuus-sarjaa. Tähän sarjaanhan osallistuu vaihteleva määrä blogeja, jotka tavalla tai toisella pyrkivät omavaraisempaan elämään. Sarjaa organisoi Tsajut-blogin Satu sekä Korkealan Heikki. Kuukauden ensimmäisenä maanantaina sarjaan osallistuvat blogit julkaisevat samaan aikaan omat kirjoituksensa ja linkittävät loppuun sarjan muut blogit. Sarjassa seurataan omavaraissuunnitelmien etenemistä sekä yleensä olemme sopineet jonkin yhteisen teeman kuukausittain. Tällä kertaa kuulumisten lisäksi teemana on eläinlapset ja pölyttäjät. Monella sarjan bloggaajista vipeltää pihapiirissä tällä hetkellä kilejä, karitsoja, tipuja, vasikoita tai kanin poikasia.

Meillä ei kotieläimiä ole koiraa lukuunottamatta, joten en pääse eläinaihetta käsittelemään. Tosin jos kaikki olisi mennyt talvella suunnitelmien mukaan, niin tällä hetkellä meillä temmeltäisi koiranpentuja. Ehkä sitten ensi keväänä.

Pölyttäjille majapaikaksi sain vanhemmiltani hienon hyönteishotellin. Hotelli on sijoitettu aurinkoiselle ladoseinälle lähelle marjapensaita. Jospa pölyttäjät kävisivät kiitokseksi yösijasta pölyttämässä marjapensaiden kukat.


Meidän kevääseen on kuulunut polttopuiden tekoa, kalastusta, taimien kasvatusta sekä taimien juoksutusta ulos ja sisään. Tomaatin taimet ovat aurinkoisina päivinä ulkoilleet kasvihuoneessa, mutta yöksi olen kantanut ne vielä takaisin sisälle. Meillä päin oli viime viikolla melko kovia yöpakkasia, taisi jonain yönä lämpötila laskeä lähes kymmeneen pakkasasteeseen. Pakkasöitä on luvassa myös loppuviikosta, joten vielä täytyy sietää ruokapöydän valtaamia taimia sisällä. 

Yhteen lämpölavaan kylvin jo salaatin siemeniä, mutta muuten olen malttanut mieleni kylvöjen suhteen.

Avomaan kurkun ja kesäkurpitsan siemenet laitoin esikasvatukseen eilen.

Kesäkalastuskauden avauksesta kirjoittelin jo viime viikolla oman postauksen. Aloituksen jälkeen pidettiin reilun viikon tauko kalastuksesta ja syötiin pakastimeen kertynyttä saalista. Eilen illalla vietiin verkot taas järveen, kokemaan lähdetään tänään töiden jälkeen. Nyt kun vedet on vielä kylmiä, ei ole niin hoppu verkkoja kokemaan heti aamulla vaan voi aivan hyvin lähteä järvelle vasta iltapäivällä. Kala kyllä säilyy vuorokauden verkoissa, kun vesi on kylmää. Näin ollen arkipäivinä kalastus ei vaadi kukonlaulun aikaan heräämistä, kuten keskikesällä.


Ensimmäiset parkatut kalannahat sain huhtikuussa valmiiksi, joten pääsen nyt vaikkapa käsilaukun ompeluun. Kirjoittelen tarkemmin kalannahan parkkauskurssin viimeisestä kurssipäivästä tällä viikolla. Ensimmäisestä kurssipäivästä pääset lukemaan täältä. Olen nyt kerännyt saaliiksi saaduista kaloista nahkoja pakastimeen, jotta voin myös jatkaa tätä harrastusta. Kohta alkaa myös pajuista kuori irtoamaan eli pääsen pajunkuoria keräämään ja kuivaamaan parkkiaineeksi.

Tässä meidän kuulumiset tällä erää. Alla linkit sarjan muihin blogeihin. Veikkaan, että söpöjä eläinvauva kuvia löytyy monesta blogista :) Instagramista aiheeseen liittyviä julkaisuja löytyy tunnisteella #suuntanaomavaraisuus


Linkit kasvuvyöhykkeittäin

Vyöhyke 1

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/05/04/tilusten-esittely-ja-taimikasvatuksen-edistyminen

Jovela
https://www.omavarainen.fi/l/toukokuu2020/

Vyöhyke 2

Sari puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/05/polyttajat-puutarhurin-apulaisina.html

Luomulaakso
https://luomulaakso.fi/?p=20051

Oma tupa ja tontti
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/05/tervetuloa-porriaiset.html

Vyöhyke 3

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-5/

Luontoanne
https://www.luontoannelifestyle.com/blogi/?p=93

Caramellia
https://caramellia.fi/toukokuunkuulumiset/

Avaa silmäsi ja hengitä
https://avaasilmasijahengita.wordpress.com/2020/05/01/elainvauvoja-ja-polyttajista-huolehtimista

Koivunjuurella
https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/05/suuntanaomavaraisuus-sarja-elainvauvat.html

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/05/suuntana-omavaraisuus-osa-5-polyttajat.html

Pienen pieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/?p=1298

Ku Ite tekee
https://www.kuitetekee.com/2020/05/04/suuntana-omavaraisuus-2/

Villakotiranta
http://www.villakotiranta.fi/?p=4399

Vyöhyke 4

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/05/unelmana-omavaraisempi-elama-polyttajat.html

Korkeala
https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-polyttajat-ja-elainvauvat/

Vyöhyke 5

Sorakukka
https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-polyttajat-ja-elainvauvat/

Norja

Kalastaja kuivalla maalla
https://morgenstjerna.blogspot.com/2020/05/kaikkien-kesien-aiti.html



lauantai 25. huhtikuuta 2020

Kesäkalastuskausi alkoi

Täällä Päijät-Hämeessä järvet ovat olleet auki jo pari viikkoa, joten oli aika aloittaa kesäkalastuskausi. Aikaisempina keväinä kalastus on jäänyt vähemmälle aktiivisen talvikalastuksen jälkeen ja muutenkin kalenteri on keväällä ollut täynnä menoja. Nyt talvikalastuskausi jäi käytännössä kokonaan väliin huonojen jäiden vuoksi ja korona tyhjensi kalenterin kaikista tapahtumista. On siis aikaa ja intoa panostaa kevätkalastukseen.

Veimme verkot järveen sunnuntai-ilta ja kävimme ne aina töiden jälkeen iltapäivällä kokemassa. Päivärutiiniksi muodostui siis aamulenkki koiran kanssa, etätöitä, verkoille, saaliin perkaus ja loppuilta pihan siivousta ym. kevättöitä. Kalastus haukkasi arki-illasta aikaa helposti pari tuntia jopa enemmän vähän saalismäärästä riippuen. Torstaina otettiin verkot pois ja keskitytään viikonloppu muihin töihin. Maanantaina jatketaan sitten taas kalastusta, jos ei kovia tuulia ole.

Neljän päivän kalastuksella saalista kertyi vähän pakastimeen ja käytännössä koko viikko on syöty kalaa monessa muodossa. Verkkoihin oli uinut ahvenia, mateita, haukia, lahnoja ja pari kuhaa. Mateiden määrä yllätti, olen ehkä mieltänyt sen talviverkko- ja saaliskalaksi, mutta näköjään sitä saa hyvin myös näin keväällä.



Mateet kyllä kelpasi oikein hyvin saaliiksi, koska nyt sain ruokakalan lisäksi hyviä mateen nahkoja pakastimeen odottamaan parkkausta. Kalannahan parkkauskurssi loppui viikko sitten ja ensimmäiset nahat on nyt valmiit. Kirjoittelen tästä oman postauksen lähipäivinä. Into on kuitenkin kova jatkaa harrastusta, joten materiaalivarastoa on hyvä kerryttää.

Muutama made savustettiin ahventen kanssa ja seuraavana päivänä tein savumateesta pastakastikkeen. Tässä helppo ja herkullinen resepti. Oikeastaan tähän käy ihan mikä savukala tahansa.

Savumadepasta

Savustettua madetta
punasipuli
purkki creme fraichea
sitruunapippuria

Kuullota sipuleita hetki pannulla, lisää savukala, pippuri ja creme fraiche. Anna kastikkeen lämmitä pannulla. Tarjoile pastan kanssa.



Emäntä

maanantai 6. huhtikuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 4

Kuukauden ensimmäinen maanantai ja #suuntanaomavaraisuus -sarjan aika. Eipä olisi uskonut kuukausi sitten, minkälaisessa maailmassa tänään eletään. Kuinka ajankohtaisia nämä omavaraisuusjutut nyt ovatkaan. Uskoisin, että tänään monessa sarjaan osallistuvassa blogissa sivutaan myös koronavirusta. Yhteisenä aiheena on nimittäin sekä omavaraisuussuunnitelmien tilannekatsaus että hygienia. Olemme kirjoittaneet porukalla omavaraisuudesta, kotivarasta ja nyt hygieniasta. Aiheet on päätetty aikana, jolloin koronasta ei kukaan ollut kuullutkaan, joten on jopa vähän pelottavaa, kuinka ajankohtaiseksi aiheet ovat nyt nousseet.

Jos liityit seuraan vasta nyt ja omavaraisuus tai kotivara kiinnostaa, niin alla koottuna linkit sekä kotivara- kirjoituksiin että Suuntana omavaraisuus- sarjan aiempiin osiin.

Kotivaraan liittyvät kirjoitukset:

Kotivara arjen turvana
Vuorokausi ilman sähköä

Suuntana omavaraisuus-sarja:

Kausi 2019
osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6, osa 7, osa 8

Kausi 2020
osa 1, osa 2, osa 3

Sitten tämän päivän aiheisiin. Omavaraisuus suunnitelmat ovat edenneet sen verran, että tomaatit on kylvetty ja ne ovat taimella. Muuten esikasvatuksen kanssa odottellaan vielä. Parin viikon sisällä kylvetään kasvihuone- ja avomaankurkut. Myös kesäkurpitsat esikasvatetaan, mutta niilläkään ei ole vielä kiire.

Kesäkalastuskautta on valmisteltu tervaamalla vene. Toivottavasti terva ehtii kuivaa ennen kuin järvestä lähtevät jäät. Järven selkä on jo jäistä vapaa, mutta rannat jäässä, joten vielä ei vesille pääse.



Myös polttopuita on tehty ja se urakka jatkuu vielä. Muuten lähinnä odotellaan kevään etenemistä ja pääsyä kasvimaan kimppuun. Se hyvä puoli tästä koronasta on, että on normaaliakia enemmän aikaa touhuta kotona. Vaikka meillä on niin onnellinen tilanne, että työpaikat eivät ole vaarassa eikä lomautuksetkaan ole todennäköisiä. Mutta työn ulkopuolella kalenteri on tyhjentynyt kaikesta, joten nyt puuhaillaan kotona.

Kuulumisten lisäksi tarkoitus oli kirjoittaa hygieniasta, joten katsastetaan meidän talouden peseytymistilat. Mehän tosiaan asumme vanhassa talossa ilman vesivessaa ja suihkua. Pesäytymistiloina on pihasauna, johon vesi kannetaan kaivolta ämpäreillä. Saunalla on puilla lämpiävä vesipata, jolla on helppo pesuvettä lämmittää ilman, että tarvitsee välttämättä saunaa lämmittää. Kesällä varsinkin käymme pesulla usein ilman saunaa eli tavallaan "vain suihkussa". Talvella lämmitämme saunan pari kolme kertaa viikossa sekä käymme silloin tällöin uimahallissa kirkonkylällä. Talvella ei siis esimerkiksi hiuksia pestä joka päivä vaan vain saunapäivinä.


Taloon meillä tulee nykyään pirttiin lämmin juokseva vesi. Tästä on tarkemmin kerrottu tässä kirjoituksessa. Asuimme pari vuotta kokonaan ilman juoksevaa vettä, joten tuo yksikin hana tuntuu edelleen luksukselta. Varsinkin nyt kun on erityisen tärkeää pestä käsiä, niin onhan se helppoa kun tulee lämmintä vettä hanasta. Myös muut pienet esim. kasvojen pesut on helppo hoitaa tämän avulla.

Useat pitävät meidän asuinoloja silti aika alkeellisena, mutta itse siihen on jo niin tottunut ettei asiaa edes ajattele. Ja jos alkaa saunalle vesien kantaminen ärsyttämään, niin kannattaa lähteä lomalle mökille. Varsinkin talvella mökkeilyn jälkeen arvostaa taas kodin verrattain helppoa vesihuoltoa.

Jotta mökillä pääsee saunaan ja pesulle, saa aika monta hikipisaraa vuodattaa. Ensin lapioidaan metriseen hankeen polku saunalta alas jokivarteen. Lumikengät jalkaan ja ämpäreiden kanssa avannolle 50 metrin päähän. Avantoa ei tarvinut tehdä vaan luonto on sen hoitanut virtaavaan jokeen.



Ämpäreiden kanssa takaisin saunarantaan, lumikengät pois ja muodikas porrastreeni saunalle. Ja tätä toistetaan niin monta kertaan, kunnes saunalla vesipata ja saavi on täynnä. Tätä hommaa kun tekee parikin viikkoa joka päivä, niin kotiin palattua tuntuu, että meillä on kaikki maailman mukavuudet.

Lämmintä vettä osaa aivan eritavalla arvostaa, kun sitä ei ole ihan rajattomasti koko ajan tarjolla. Toisaalta sekä kotona että mökillä peseytyminen onnistuu normaalisti vaikka sähkökatkon aikana. Vesi nousee kaivosta tai joesta lihasvoimalla ja lämpiää puilla. Polttopuutkin kun tehdään itse, niin voisi sanoa, että olemme aika omavaraisia peseytymisen suhteen. Saippuan teko kyllä pitäisi vielä opetella.

Lopuksi tuttuun tapaan linkit sarjan muihin blogeihin:

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-4/

Korkeala
https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-hygienia/

Urban Farming kaupunkiviljely
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/04/hygienian-merkitys-puutarhailussa-ja.html

Harmaa torppa
https://www.harmaatorppa.fi/2020/04/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-4.html

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/04/unelmana-omavaraisempi-elama-hygienia.html

Jovelassa
https://www.omavarainen.fi/l/puhtaatpuhteet/

Iso-Orvokkiniitty
https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/karanteenikevat/

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/04/06/vuoden-2020-tomaatit-ja-muita-hyotykasvien-taimia

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/04/hygienia-taimikasvatuksessa-ja.html

Oma tupa, tontti ja lupa
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/04/elettiin-ennenkin.html

Rouva Yrttinen
https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/04/hyvinvointia-ja-hygieniaa-luonnosta.html

Rakkautta ja maan antimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/04/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-4.html

Koivun juurella
https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/04/suuntanaomavaraisuus-sarja-hygienia.html

Airot ulapalla
https://airotulapalla.blogspot.com/2020/04/suuntana-omavaraisuus-2020-huhtikuu.html

Caramellia
https://caramellia.fi/huhtikuun-kuulumiset/


perjantai 13. maaliskuuta 2020

Kalannahan parkkaus

Viime lauantaina uppouduttiin taas perinnekäsitöiden maailmaan, kun vuorossa oli kalannahan parkkauskurssi. Tämäkin kurssi löytyi Valkeakoski-opiston kurssitarjonnasta, aivan kuten syksyinen pärekoppakurssi. Ensimmäinen kurssi-ilta oli jo tammikuussa, jolloin käytiin läpi parkkauksen teoriaa ja saimme listan varusteista seuraavalle kurssipäivälle.

Tärkein hankittava oli tietenkin kalannahat. Se olikin tänä talvena helpommin sanottu kuin tehty. Meinasi ihan stressi iskeä, kun järvet eivät jäätyneet ja pyydyksiä ei saanut viritettyä pyyntiin. Loppujen lopuksi kalannahkoja kertyi oikein mukavasi, kiitos muiden kyläläisten ja sukulaisten. Mateen nahkoja riitti myös muille kurssilaisille jaettavaksi.

Muuten kurssille täytyi pakata mukaan leikkuulauta, puukko, sanomalehtiä suojaukseen, pari kannellista ämpäriä, juuresharja ja astianpesuainetta. Kalannahan käsittelyn voi tehdä pelkällä puukolla, mutta kätevämpi väline on puukkoa hiukan tylpempi kaavin. Sillä ei tee niin helposti vahingossa reikiä nahkaan ja käden asento on ergonomisempi. Kyläseppä askarteli minulle ja toiselle kurssilaiselle  kaapimet, jotka olivat oikein toimivia. Grönlantilaisen naisen puukko "Ulu" on täydellinen nahan käsittelyyn. Kannattaa googlettaa "Ulu Kniff". Yksi kurssilainen olikin takonut itselleen oikean Ulun ja oli vielä upeasti koristellut sen.
Kopassa tarvikkeet kurssille ja tietysti eväät.

Kyläseppä teki tilauksesta meille työkalut nahan kaapimiseen.

Kurssipäivä aamuna pakastetut kalannahat otettiin sulamaan ja kurssipaikalla ne laitettiin heti kylmään veteen jatkamaan sulamista. Sillä välin kun nahat sulivat, laitettiin kuivatut pajunkuoret kiehumaan, jotta saatiin ensimmäinen erä parkkilientä valmiiksi. Pajunkuoria keitettiin tunti, jonka jälkeen siivilöity parkkiliemi jäähdytettiin. Kuivatut pajunkuoret saimme kurssin opettajalta Saija Lehtoselta. Pajunkuoret on nimittäin kerättävä keväällä "pajupilliaikaan", kun kuori irtoaa helposti. Tulevana keväänä täytyy itsekin kerätä kuoria varastoon.
Mateennahkamöykkyjä sulamassa kylmässä vedessä.

Kuivatuista pajunkuorista keitettiin parkkilientä.

Kuivatuista pajunkuorista voi keittää kolme kertaa parkkilientä, niin että jokaisen keittokerran välissä kuoret kuivataan. Ensimmäisellä keittokerralla saadaan kaikkein vahvinta parkkia ja tätä tarvitaan parkkausprosessin loppuvaiheessa. Nyt keitimme lientä jo kerran keitetyistä kuorista, jolloin parkkiliemestä tuli hieman laimeampaa. Mutta se ei haittaa, koska alkuvaiheessa tätäkin lientä joutuu laimentamaan vedellä.

Sulaneiden kalannahkojen käsittely aloitettiin nahan sisäpuolelta. Tarkoituksena oli poistaa kaikki nahkaan jääneet lihat ja rasvat. Kalannahka kestää yllättävän kovaa käsittelyä.
Mateennahan sisäpuoli putsauksessa.

Kun nahan sisäpuoli oli saatu putsattua, siirryttiin suomustamaan ulkopuolta. Kaikki suomut piti saada pois. Suomustaminen onnistui parhaiten puukolla silloin, kun kyseessä oli kuha, ahven, hauki tai lohi. Mateen nahasta suomut irtosivat parhaiten harjaamalla kynsi- tai juuresharhalla.


Valkoiset pilkut ovat tyhjiä suomutaskuja. Mateessa on siis todella pienet suomut.

Hauki on toinen ääripää, suomut on isot ja suomutaskut syvät. Suomustaessa käytännössä hauen väri häviää.

Molemmin puolin käsitelty nahka siirrettiin odottamaan kylmää veteen, johon oli sekoitettu astianpesuainetta. Kun kaikki nahat oli käsitelty, siirryttiin pyykkäykseen. Nahat pestiin astianpesuaineella, jotta kaikki rasva saatiin pois. Tämän jälkeen nahat huudeltiin moneen kertaan, ettei pesuainetta jää nahkoihin.



Sitten olikin vuorossa enää parkkiliemen laimennus sopivaksi ja nahkojen upottaminen liemeen. Parkkiliemi laimennettiin niin laimeaksi, että kun käden upotti rystysiä myöten liemeen, sormen päät näkyivät vielä selkeästi.
Laimentamaton parkkiliemi.

Laimennettu parkkiliemi

Nahat upotettuna parkkiliemeen.
Tämän vahvuisessa liemessä nahat pidetään ensimmäinen viikko, niin että parkkiliemi vaihdetaan joka päivä. Ensimmäisen viikon jälkeen parkkilientä aloitetaan vahventamaan pikkuhiljaa, kunnes viiden viikon päästä nahat laitetaan laimentamattomaan liemeen. Laimentamattomassa liemessä nahat ovat vielä viikon, kunnes ne ovat valmiita muokattavaksi.
Muutaman päivän jälkeen nahat ovat jo imeneet itseensä parkkiliemen ruskeaa väriä.

Pääsiäisen jälkeen kurssi jatkuu ja silloin pääsemme muokkaamaan nahkoja. Valmista parkittua kalannahkaa voi käyttää kuten mitä tahansa nahkaa. Siitä voi ommella laukkuja, vöitä, lompakoita ja miksei vaatteitakin. Koska tällä kurssilla käytetään luonnonmukaista pajuparkkia, voi nahoista tehdä huoletta myös elintarvikkeiden kanssa käytettäviä tuotteita kuten kahvi- tai suolapusseja.

Opettajan parkitsemia nahkoja ja kalannahka käsitöitä.



Samalla kurssilla oli myös Rakkautta ja maanantimia- blogin Marketta, käyhän lukemassa myös hänen kirjoitus kurssista.


Emäntä

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 3

Kuukausi vierähti nopeasti ja on taas Suuntana omavaraisuus-sarjan aika. Tällä kertaa puhumme rohkeasti rahasta. Mitä omavaraisempi elämä maksaa? Tuleeko itse kasvatettu ruoka halvemmaksi kuin kaupasta ostettu? Säästääkö omavaraistelu rahaa vai onko tilanne päinvastoin? Vaikuttiko raha omavaraistelupaikan valintaan? Tällaisia kysymyksiä sarjaan osallistuvat blogit pohtivat, jokainen vähän omasta näkökulmastaan ja raha-asioita juuri itselle sopivasti avaten.

Meille omavaraistelun tärkein tavoite ei ole rahan säästö vaan enemmän tieto siitä, mitä syö. Kun itse kerää ja kasvattaa, tietää tasan tarkkaan minkälaisissa olosuhteissa kasvanutta ruokaa suuhunsa pistää. Olemme molemmat keskituloisissa palkkatöissä, joten ei meidän tarvitse omavaraistelulla penniä venyttää. Mutta uskoisin, että metsästämällä, kalastamalla, keräämällä ja kasvattamalla pystymme syömään laadukkaampaa ruokaa halvemmalla.

En ole aiemmin tarkkoja laskelmia tehnyt, mutta nyt otan tarkasteluun kalastuksen kulut. Säästääkö itse kalastaen vai olisiko halvempi ja helpompi ostaa kaupasta. Laskelma on tehty talvikalastusvälineistä, koska talvikalastukseen ei tarvitse välttämättä mitään kulkuvälinettä. Saalistilasto on viime talvelta, joka oli meille "normaali" verkkokalastus talvi. Tänä talvena verkot ovat olleet vasta viikon järvessä ja saaliina tasan yksi hauki.

Pakolliset luvat:
Valtion kalastonhoitomaksu (vuosilupa) 2 x 45 € = 90 €
Paikallisen kalastuskunnan verkkolupamaksu 18 € (tällä saa pitää kuutta 30 metrin verkkoa)

Varusteet:
Verkot 3 x 60 m (50 €/kpl) = 150 €
Verkkonarua 30 €
Uittolauta 55 €
Verkkonarukela 50 €
Kaira 150 €
Jääsaha 70 €

Näistä verkot kestävät talvikäytössä noin kolme talvea, samoin verkkonarut eli jaetaan kulut kolmella (150+30)/3= 60 €. Oikeasti saattavat kestää pidempäänkin, riippuen kuinka siististi kalat saa verkosta pois, mutta lasketaan nyt vähän alakanttiin. On meillä varmaan viisi vuotta vanhoja verkkojakin käytössä, mutta niissä on jo aika isoja reikiä.
Uittolauta, narukela, kaira ja jääsaha ovat pitkäikäisiä hankintoja, nykyiset on käytössä nyt kuudetta talvea ja käyttövuosia on vielä jäljellä.
Jaetaan kulut kuitenkin vain kuudella (55+50+150+70)/6= 54 €

Kulut yhteensä 222 euroa

Sitten googlettelemaan kalan hintoja. Osoittautui haastavaksi tehtäväksi varsinkin, kun yritin löytää kokonaisen kalan hintaa. Monia tunnutaan myyvän vain valmiina fileinä, joiden kilohinta on tietenkin moninkertainen. Kalan hinta myös vaihtelee sesonkien mukaan, mutta eiköhän löytämäni hinnat ainakin oikeassa suuruusluokassa ole.

Talven 2019 saalis / hinta kaupassa

Hauki 37kpl (1,5 kg/ kpl)              / 10 €/kg = 555 €
Made 6 kpl (1,5 kg/kpl)              / 12 €/kg = 108 €
Ahven 2 kpl (0,4 kg/kpl)            / 12 €/kg = 9 €
Kuha 4 kpl  (1,5 kg/kpl)             / 22 €/kg = 132 €
Taimen 4 kpl (yht. 13,6 kg)        / 12 €/kg = 163 €
Lahna 6 kpl (0,4 kg/kpl)             / 8 €/kg = 19 €

Yhteensä 986 euroa

Säästöä talven kalastuksesta 986 - 222 = 764 euroa
Oikeasti söimme itse tuosta kalasaaliista ehkä puolet ja puolet jaettiin ilmaiseksi muille kyläläisille, joten meidän perheen säästö ruokakuluissa oli noin 382 euroa.

Tällä laskennalla kotitarvekalastuksessa jää hyvin plussan puolelle, jos ei laske mitään hintaa omalle työlle. Ja eihän sitä tuntihintaa tietenkään lasketa elämäntavalle ja harrastukselle. Karkeasti voisi sanoa, että säästämme kalastamalla kuukauden ruokakulujen verran. Meillä käytetään ruokaan kuukaudessa 300-450 euroa. Toisaalta tällaisena talvena, kun järvet eivät jäädy ja verkot keräävät ainoastaan pölyä varastossa, ei säästöä synny. Mutta näinhän se on aina, kun luonnon kanssa ollaan tekemisissä, tulee katovuosia ja epäonnistumisia.

Kertainvestointina kalastusvälineet vaativat toki rahaa, mutta kestävät käyttöä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kesäkalastuksessa hintaa nostaa veneen tarve. Meillä on puuvene, joka huollettuna on lähes ikuinen. Sen hankintahinta oli käytettynä 1100 euroa ja moottori 1400 euroa. Vene on tarpeeksi tukeva turvalliseen kalastukseen vähän tuulisemmallakin säällä. Talvella kuljemme verkoille kävellen, hiihtäen tai potkukelkalla.

Entä kannattaako esikasvatus? Miten saat kasvimaasta kannattavan? Vai viekö omavaraistelu kaiken rahan ja ajan? Näihin löydät vastauksia alla olevista blogeista. Ota myös #suuntanaomavaraisuus seurantaan somessa, niin löydät aiheeseen liittyviä julkaisuja.

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-osa-3/

Urban Farming kaupunkiviljely
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/03/esikasvatus-edullista-tyolasta-kallista.html

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/03/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Sorakukka
http://www.sorakukka.fi/?p=990

Korkeala
https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-esikasvatus-ja-raha/

Stellan kolmas luonto
https://www.stellankolmasluonto.fi/post/taloudellisesti-kannattava-kasvimaa

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/03/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-3.html

Oma tupa, tontti ja lupa
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/03/kannattaako-tama.html

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/03/02/urbaania-omavaraisuutta-pelkkaa-saastoa

Harmaa torppa
https://www.harmaatorppa.fi/2020/03/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-3.html

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/03/kasveja-annetaan-vaihdetaan-ja-ostetaan.html

Rouva Yrttinen
https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/03/penniton-ja-suruton.html

Koivun juurella
https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-sarja-raha.html

Pienenpieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/?p=1191

Ku ite tekee
https://www.kuitetekee.com/2020/03/02/ite-tein-ja-saastin-omavaraisuus-ja-raha/