maanantai 2. maaliskuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 3

Kuukausi vierähti nopeasti ja on taas Suuntana omavaraisuus-sarjan aika. Tällä kertaa puhumme rohkeasti rahasta. Mitä omavaraisempi elämä maksaa? Tuleeko itse kasvatettu ruoka halvemmaksi kuin kaupasta ostettu? Säästääkö omavaraistelu rahaa vai onko tilanne päinvastoin? Vaikuttiko raha omavaraistelupaikan valintaan? Tällaisia kysymyksiä sarjaan osallistuvat blogit pohtivat, jokainen vähän omasta näkökulmastaan ja raha-asioita juuri itselle sopivasti avaten.

Meille omavaraistelun tärkein tavoite ei ole rahan säästö vaan enemmän tieto siitä, mitä syö. Kun itse kerää ja kasvattaa, tietää tasan tarkkaan minkälaisissa olosuhteissa kasvanutta ruokaa suuhunsa pistää. Olemme molemmat keskituloisissa palkkatöissä, joten ei meidän tarvitse omavaraistelulla penniä venyttää. Mutta uskoisin, että metsästämällä, kalastamalla, keräämällä ja kasvattamalla pystymme syömään laadukkaampaa ruokaa halvemmalla.

En ole aiemmin tarkkoja laskelmia tehnyt, mutta nyt otan tarkasteluun kalastuksen kulut. Säästääkö itse kalastaen vai olisiko halvempi ja helpompi ostaa kaupasta. Laskelma on tehty talvikalastusvälineistä, koska talvikalastukseen ei tarvitse välttämättä mitään kulkuvälinettä. Saalistilasto on viime talvelta, joka oli meille "normaali" verkkokalastus talvi. Tänä talvena verkot ovat olleet vasta viikon järvessä ja saaliina tasan yksi hauki.

Pakolliset luvat:
Valtion kalastonhoitomaksu (vuosilupa) 2 x 45 € = 90 €
Paikallisen kalastuskunnan verkkolupamaksu 18 € (tällä saa pitää kuutta 30 metrin verkkoa)

Varusteet:
Verkot 3 x 60 m (50 €/kpl) = 150 €
Verkkonarua 30 €
Uittolauta 55 €
Verkkonarukela 50 €
Kaira 150 €
Jääsaha 70 €

Näistä verkot kestävät talvikäytössä noin kolme talvea, samoin verkkonarut eli jaetaan kulut kolmella (150+30)/3= 60 €. Oikeasti saattavat kestää pidempäänkin, riippuen kuinka siististi kalat saa verkosta pois, mutta lasketaan nyt vähän alakanttiin. On meillä varmaan viisi vuotta vanhoja verkkojakin käytössä, mutta niissä on jo aika isoja reikiä.
Uittolauta, narukela, kaira ja jääsaha ovat pitkäikäisiä hankintoja, nykyiset on käytössä nyt kuudetta talvea ja käyttövuosia on vielä jäljellä.
Jaetaan kulut kuitenkin vain kuudella (55+50+150+70)/6= 54 €

Kulut yhteensä 222 euroa

Sitten googlettelemaan kalan hintoja. Osoittautui haastavaksi tehtäväksi varsinkin, kun yritin löytää kokonaisen kalan hintaa. Monia tunnutaan myyvän vain valmiina fileinä, joiden kilohinta on tietenkin moninkertainen. Kalan hinta myös vaihtelee sesonkien mukaan, mutta eiköhän löytämäni hinnat ainakin oikeassa suuruusluokassa ole.

Talven 2019 saalis / hinta kaupassa

Hauki 37kpl (1,5 kg/ kpl)              / 10 €/kg = 555 €
Made 6 kpl (1,5 kg/kpl)              / 12 €/kg = 108 €
Ahven 2 kpl (0,4 kg/kpl)            / 12 €/kg = 9 €
Kuha 4 kpl  (1,5 kg/kpl)             / 22 €/kg = 132 €
Taimen 4 kpl (yht. 13,6 kg)        / 12 €/kg = 163 €
Lahna 6 kpl (0,4 kg/kpl)             / 8 €/kg = 19 €

Yhteensä 986 euroa

Säästöä talven kalastuksesta 986 - 222 = 764 euroa
Oikeasti söimme itse tuosta kalasaaliista ehkä puolet ja puolet jaettiin ilmaiseksi muille kyläläisille, joten meidän perheen säästö ruokakuluissa oli noin 382 euroa.

Tällä laskennalla kotitarvekalastuksessa jää hyvin plussan puolelle, jos ei laske mitään hintaa omalle työlle. Ja eihän sitä tuntihintaa tietenkään lasketa elämäntavalle ja harrastukselle. Karkeasti voisi sanoa, että säästämme kalastamalla kuukauden ruokakulujen verran. Meillä käytetään ruokaan kuukaudessa 300-450 euroa. Toisaalta tällaisena talvena, kun järvet eivät jäädy ja verkot keräävät ainoastaan pölyä varastossa, ei säästöä synny. Mutta näinhän se on aina, kun luonnon kanssa ollaan tekemisissä, tulee katovuosia ja epäonnistumisia.

Kertainvestointina kalastusvälineet vaativat toki rahaa, mutta kestävät käyttöä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kesäkalastuksessa hintaa nostaa veneen tarve. Meillä on puuvene, joka huollettuna on lähes ikuinen. Sen hankintahinta oli käytettynä 1100 euroa ja moottori 1400 euroa. Vene on tarpeeksi tukeva turvalliseen kalastukseen vähän tuulisemmallakin säällä. Talvella kuljemme verkoille kävellen, hiihtäen tai potkukelkalla.

Entä kannattaako esikasvatus? Miten saat kasvimaasta kannattavan? Vai viekö omavaraistelu kaiken rahan ja ajan? Näihin löydät vastauksia alla olevista blogeista. Ota myös #suuntanaomavaraisuus seurantaan somessa, niin löydät aiheeseen liittyviä julkaisuja.

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-osa-3/

Urban Farming kaupunkiviljely
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/03/esikasvatus-edullista-tyolasta-kallista.html

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/03/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Sorakukka
http://www.sorakukka.fi/?p=990

Korkeala
https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-esikasvatus-ja-raha/

Stellan kolmas luonto
https://www.stellankolmasluonto.fi/post/taloudellisesti-kannattava-kasvimaa

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/03/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-3.html

Oma tupa, tontti ja lupa
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/03/kannattaako-tama.html

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/03/02/urbaania-omavaraisuutta-pelkkaa-saastoa

Harmaa torppa
https://www.harmaatorppa.fi/2020/03/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-3.html

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/03/kasveja-annetaan-vaihdetaan-ja-ostetaan.html

Rouva Yrttinen
https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/03/penniton-ja-suruton.html

Koivun juurella
https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-sarja-raha.html

Pienenpieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/?p=1191

Ku ite tekee
https://www.kuitetekee.com/2020/03/02/ite-tein-ja-saastin-omavaraisuus-ja-raha/





21 kommenttia:

  1. Että teidän touhuja on kiva seurata! Itse elämme Lapissa samanlaista elämää. Rahaa säästyy jos vertaa tosiaan kalan, marjojen, sienien ja hirven sisäfileen hintaa. Toki on maastoautoa ja välineitä joka lähtöön, että mikä mihinkin lasketaan kuluksi.

    Tsemppiä jatkoon! Jään seuraamaan.

    Terv Mimma kaukaa pohjoisesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava, kun seuraat meidän touhuja. Me pääsemme suuntaamaan Lappiin vasta pääsiäisen aikaan.

      Poista
  2. Vau, kiitos tästä! <3 En ole koskaan nähnyt vastaavaa laskelmaa kalastuksesta. Olen ollut riemuissani siitä että omalta kylältä löytyi kalastaja, nytkin kypsennin leivinuunissa kalaa kissoille, koirille ja kanoille. Mielellään maksaa vaivanpalkkaa toiselle kun tietää miten paljon on mennyt kuluihin kalojen pyydystämisessä. Tämäkin on sellainen taitolaji, että opetteluun menee varmasti aikaa jos itse haluaisi kaiken tehdä. Hyvä jos löytyy läheltä joku joka hallitsee kalastuksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä laskelmaa oli kyllä mielenkiintoinen tehdä. Hyvä, että teidän kylällä on kalastaja jolta kalaa saatte. Järvikalaa on aika huonosti tarjolla kaupassa.

      Poista
  3. Voi, miten mielenkiintoinen postaus! Minäkään en ole nähnyt aiemmin vastaavaa laskelmaa kalastamisesta. Teillä on kalastuksen taito hanskassa. Me käymme vain satunnaisesti pilkillä/ongella, mutta jo yhteenkin ateriaan saatu saalis ilahduttaa. Aurinkoista maaliskuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilkillä ja ongella saattaa saada hyvänkin saaliin, jos paikka ja aika on oikea. Kannattaa joskus kokeilla pilkkiä myös kesällä veneestä, saaliiksi voi tulla isoja ahvenia :)

      Poista
  4. Noita kuvia ja laskelmia kun katsoi, niin melkein alkoi harmittamaan etten itse kalasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa siis pysyä hyvissä väleissä naapurin pappojen kanssa, jotta kalaa tulee jatkossakin :D

      Poista
  5. Kalastamisessa lisäbonuksena on vielä hoitokalastamisen osuus. Järvet voivat paremmin kun kalakantaa harvennetaan etenkin noiden särkikalojen kuten lahnan kohdalla. Meillä lähtee isännällä aina mopo lapasesta kalastustarvikkeiden kanssa, eikä hän edes juurikaan tykkää syödä kalaa. Tuli viime viikolla töistä kotiin useamman satkun kaikuluotain käsissään kun oli halvalla saanut ��.

    Siinä se haukifileen hinta taas otti ainoharppauksen ylöspäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo laskelma aika erilaiselta näyttäisi jos olisin kaikki meillä olevat kalastustarvikkeet (isännän ostamat..) laskenut mukaan :D

      Poista
  6. Ihteä suorastaan kiukuttaa kun en kalaan pääse. Jäälle uskaltaisi viimein mennä mutta en saa yksin leikatun jalan kanssa lähteä pilkille. Viimeinen hauki tuli syötyä jouluna eikä kalaan ole päästy sen jälkeen

    VastaaPoista
  7. Hyvä muistutus kalastamisen kustannuksista. Kauhistelen hintoja kun ostan marketista fileroitua kalaa. Siitä hinnasta ei kalastajan osuus kuitenkaan ole kovin iso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan kalastajan osuus on melko pieni ja siitä maksetaan vielä verot+muut pakolliset maksut. Ei ihme että ammattikalastajat on häviävä ammattikunta :(

      Poista
  8. Todella avartavia laskelmia, joista uusmaalainen kaupunkilainen voi vain haaveilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän tuttavissa on kyllä useampi uusmaalainen kaupunkilainen ja kalastavat silti aktiivisesti. Joten ei se välttävättä ole mahdoton yhtälö, jos vaan asuu järven tai meren lähellä.

      Poista
  9. Isoisäni kalasti ja söivät mummun kanssa pääasiallisesti kalaa ruoakseen. Kumpikin elivät terveinä todella vanhoiksi. Sellaiseen haluaisin itsekin kyetä. Valitettavasti maailma on muuttunut, eikä meillä ole enää samoja kalastusmahdollisuuksia olemassa. Voin siis vain ihailla teidän kalastusta ja jatkaa unelmointia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalastusmahdollisuudet eivät ole mihinkään hävinneet, niitä ei vaan hyödynnetä enää. Monet kaupungit on vesistöjen äärellä, joten kalastusta voisi hyvin harrastaa.

      Poista
  10. Meillä ei ole ollut moneen talveen verkkoja jäiden alla. On ollut muka niin paljon kaikkea muuta! ;'D Mutta niinä vuosina kun oli, kyllähän sitä kuhaa syötiin monta kertaa viikossa. Ja laskelmia tehtiin, että voitolle jäätiin vaikka verkot, luvat ym. maksoivat.

    Pilkkimässä ollaan käyty tänä talvena muutamia kertoja. 6 tuntia järvellä, tunti kalojen perkaamiseen ja toinen ruuaksi valmistamiseen. Kyllähän kalalle hintaa tulee, jos oman aikansa hinnoittelee. Mutta onhan ainakin todellista slow foodia!

    VastaaPoista
  11. Ystäväni kalastaa verkoilla kesät ja talvet. Hän on ainakin kokenut, että verkkokalastuksella voi elää hyvin omavaraisesti vaikka ajoittain olisi huonompia kalasaaliita. Tuo mainitsemasi jääsaha on hänen mielestään myös pitkäikäinen työkalu talvikalastukseen. Hänellä juuri meni vanha saha poikki ja uuden tilasi. Taisi tämäkin saha kestää melkein kahdeksan vuotta.

    VastaaPoista
  12. Mielenkiintoista lukea kustannuksista. Meillä velipoika on kiinnostunut kalastamisesta, ja etsii tällä hetkellä sopivia välineitä. Jääsaha sekä uittolauta ilmeisesti vielä puuttuvat, mutta muuten alkaisi olla tavaratkin kohdallaan. On niin mielenkiintoisen kuuloista, että pitää kysyä josko pääsisi joskus mukaan.

    VastaaPoista