Omavaraisempaa elämää 2020 osa 6

Blogi on näköjään taas siirtynyt kesäaikaan eli postauksia tulee vain kerran kuukaudessa. Tulisiko edes näin usein, jos Suuntana omavaraisuus- sarjan porukka ei potkisi kirjoittamaan kuulumisia. Yritetään siis pitää kiinni edes näistä kuukauden ensimmäisistä maanantaista vaikka elämä on siirtynyt lähes kokonaan ulos ja tietokoneella istumiseen ei tahdo löytyä aikaa. Varsinkin kun koneella on arkisin työnpuolesta istuttava kahdeksan tuntia.

Tällä kertaa sarjaan osallistuvat kertovat kuulumisten lisäksi ainakin villiyrteistä, kasvivärjäyksestä ja tuohoyönteisten torjunnasta. Minä kerron lähinnä kuulumisia kuvien kera. Aiempina vuosina olen villiyrttejä kerännyt paljon, mutta tänä keväänä ei niihin energiaa ole ollut. Kuivattua nokkosta on vielä tämänkin vuoden tarpeisiin, joten en ole pakottanut itseäni puskiin.

Kevät eteni hitaasti kylmänä ja luntakin saatiin melkein kymmenen senttiä vielä toukokuun 11. päivä. Mikään ei kasvanut eikä taimia voinut kuvitella vievänsä ulos, kunnes viikko sitten yhtäkkiä tuli kesä. Viikon aikana luonto on suorastaan räjähtänyt kasvuun. Viime viikko menikin kasvihuoneen ja kasvimaan kimpussa.

Viikko sitten maanantaina siirsin tomaatin ja kurkun taimet kasvihuoneeseen. Sain naapurin viljelijältä kolme isoa kurkun taimea, jotka onneksi näyttivät selviävän hyvin siirrosta minun pieneen ja lämpötiloilta vaihtelevaan kasvihuoneeseen. Näissä taimissa on jo muutama 15 cm kurkun alku, joten pitkään ei mene kun pääsee kurkkua hakemaan omasta kasvihuoneesta.

Itse kasvatetut tomaatin ja kurkun taimet näyttävät kääpiöltä jättikurkkujen rinnalla, mutta kyllä nekin ehtivät kasvaa ja tuottaa satoa, jos vaan kesällä lämpöä riittää.

Avomaan kurkkua esikasvatin myös, mutta ne eivät tykkänneet lämpölavoihin siirrosta ja melkein kaikki taimet kuolivat. Kylvin sitten uudet siemenet suoraan lavoihin. Kesäkurpitsan taimet pärjäsivät paremmin ja vain yksi taimi on henkitoreissaan.

Kasvimaalle laitoin kelta- ja punasipulia, porkkanaa, punajuurta, salaatteja, lanttua, tilliä ja kehäkukkaa. Maa-artisokat on istutettu jo syksyllä ja peruna on vuorossa tällä viikolla. Perunalle ei montaa neliötä jäänyt tilaa, mutta me ei perunan suhteen yritetäkään olla omavaraisia. Olemme naapurivaraisia perunan osalta. Naapuri kun viljelee ammatikseen perunaa, niin on vain niin helppoa ostaa talven perunat heiltä syksyllä kellariin. Se on kuitenkin laadukasta kunnon multaperunaa melkein kuin omasta maasta nostettua.

Viinimarjapensaat on täydessä kukassa, jos pölytys vain onnistuu, niin marjasato näyttää hyvältä. Samoin mustikka kukkii hyvin, toivotaan että parin huonon mustikkavuoden jälkeen nyt tulisi hyvä satovuosi.

Suklaakirsikka aloittelee myös kukintaa. Tänä vuonna aion syödä kirsikat itse, viime vuonna rastaat söivät jokaikisin meidän loman aikana.

Tällä viikolla pääsee ensimmäisen raparperipiirakan tekoon. Vanhasta raparperipuskasta talven aikana kuoli puolet, mutta sain onneksi naapurilta uusia juurakoita (vanhaa lajiketta tämäkin, ehkä jopa samaa). Siirretyistä raparpereistä ei tänä vuonna juuri satoa uskalla kerätä, mutta ensi vuonna sitten.

Pajupuskissa olen sentään vähän viihtynyt ja pajukuoria on aitan kuistilla kuivamassa uusia nahan parkkausprojekteja varten.

Meillä päin ei ole satanut moneen viikkoon eikä sääennuste lähipäivillekään sadetta lupaile. Päätimme panostaa kasteluveden turvaamiseen ja kastelu-urakan helpottamiseen, ostamalla vesipumpun ja letkua. Haemme jatkossa järvestä kuution vesisäiliön täyteen ja siitä saa sitten kasteltua kasvimaatakin. Kaksi kesää olen tuskaillut sitä, että sadevettä ei ole kasteluun, kun ei sada ja en ole siis käytännössä kasvimaata kastellut ollenkaan. Nyt siihen on mahdollisuus, jos tänäkään kesänä sadetta ei säännöllisesti taivaalta tule.

Kalastus on nyt ollut tauolla monta viikkoa, mutta lihaa kertyi pakastimeen kaurispukkijahdin alettua 16.5. Isäntä pääsi pukin ampumaan heti aloituspäivänä ja se paloiteltiin ihan kotona pirtin pöydällä. Normaalisti käytämme lihan käsittelyyn metsästysseuran tiloja, jossa on on ihan teollisuus lihamyllyt ja vakuumikone. Kauris on kuitenkin niin pieni eläin, että onnistui hyvin kotonakin omalla myllyllä ja vakuumikoneella.

Kaiken kasvimaatouhun keskellä olen myös nukkunut päiväunet pihakeinussa. Eikä tullut edes huono omatunto, että olisi voinut senkin puolituntisen viettää kasvimaalla. Muistakaa te muutkin välillä pysähtyä hetkeksi nauttimaan kesästä.

Lopuksi vielä tuttuun tapaan linkit kasvuvyöhykkeittäin sarjan muihin blogeihin. Enemmän #suuntanaomavaraisuus -sarjasta voit lukea https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/

Vyöhyke 1

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/06/01/villivihannesten-ja-muun-alkukesan-sadon-hyodyntaminen

Jovela
https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2020/

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/06/kuupuutarhurin-tuholaisten-torjunta_1.html

Oma tupa ja tontti
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/06/myyrasota.html

Pienenpieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/2020/06/01/suuntanaomavaraisuus-kesakuun-kiireet/

Ku ite tekee
https://www.kuitetekee.com/2020/06/01/puutarha-satoa-jo-alkukesasta/

Vyöhyke 3

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-6/

Luontoannelifestyle
https://www.luontoannelifestyle.com/blogi/?p=108

Caramellia
https://caramellia.fi/kesakuu2020/

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/06/suuntana-omavaraisuus-osa-6-miten-satoa.html

Villakotiranta
http://www.villakotiranta.fi/?p=4636

Airot ulapalla
https://airotulapalla.blogspot.com/2020/05/suuntana-omavaraisuus-2020-kesakuu.html

Luomulaakso
https://luomulaakso.fi/?p=20103

Vyöhyke 4

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/06/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Vyöhyke 5

Sorakukka
http://www.sorakukka.fi/?p=1079

Viimeiset sadonkorjuut

Sääennusteet lupailivat lumisadetta ja pakkasta tälle viikolle, joten viikonlopun ohjelmassa oli viimeiset sadonkorjuut. Lisäksi perjantaiyönä riehunut myrsky oli vihdoin pudottanut kaikki lehdet koivuista, joten haravaankin täytyi taas tarttua.

Tärkein sadonkorjuu oli maa-artisokkien nostaminen. Siinä sitä olikin kuokkimista ennen kuin kaikki mukulat olivat maanpinnalla. Maa-artisokat olivat koko kesän vailla minkäänlaista hoitoa, en harventanut enkä kitkenyt, mutta hyvin olivat mukuloita kasvattaneet. Aivan tarpeeksi meidän tarpeisiin ja sai niitä jakaa vähän kylällekin.

Onneksi sain vanhempani apuun, isännän ollessa hirvimetsällä. Pihkaakin yritin valjastaa kaivuu avuksi, mutta kuopat ei ihan oikeaan kohtaa pellossa syntyneet.

Lajittelimme isommat mukulat erikseen ja pienet otin talteen siemenmukuloiksi.

Isäni muokkasi pellon puutarhajyrsimellä ja sitten istutimme mukulat maahan. Maa-artisokan voi hyvin istuttaa jo syksyllä, talvehtii hyvin pellossa. Istuttaminen suoritettiin aivan samalla tavalla kuin perunan istuttaminen. Sahralla vaot, mukulat vakoon ja sahralla vaot peittoon.

Sunnuntaina kävin vielä sienimetsässä keräämässä suppilovahveroita. Sieniä tuntui löytyvän parhaiten koko syksynä, mutta jäätyvät sormet pakottivat pois metsästä vajaan kopan kanssa. Oikein hyvä suppissato on tänäkin vuonna saatu.

Olihan minulla purjotkin vielä pellossa, mutta purjosadosta ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa.

Nyt on hyvä mieli, että sadonkorjuu on tehty ja muutkin syystyöt siihen malliin, että talvi saa tulla. Vielä ei ole lunta muutamaa hiutaletta enempää näkynyt, mutta pakkasta on yöllä ollut.

Emäntä

Omavaraisempaa elämää 2019 osa 7

Suuntana omavaraisuus-sarjan aika. Elokuun alun postaus minulta jäikin väliin, joten kerrotaan nyt sitten lähes koko kesän kuulumiset omavaraisuuden saralla. Kiirettä on nytkin pitänyt kaiken sadonkorjuun kanssa, joten kuulumiset tulevat nyt lähinnä kuvien kertomana.

Elokuun loppu on ollut uskomattoman lämmin ja vielä eilen kävin sieniretken päätteeksi järvessä uimassa. Minä, joka en kyllä kovin herkästi ilman saunaa uimaan mene, jos vesi vähänkin viileää. Naapurin auringonkukkapellot alkavat olla parhaimmassa kukassa ja ilahduttavat meitä kaikkia kyläläisiä.

Heinäkuun lopun ja elokuun alkupuolen vietin marjametsässä kaiken liikenevän vapaa-ajan. Marjakausi alkoi naapurin mansikkamaalta, pari ämpärillistä pakastimeen ja yhden keiteillen hilloksi.

Mustikat olivat todella vähissä tänäkin vuonna enkä lopujen lopuksi saanut kerättyä mustikkaa kuin 12 litraa. Onneksi edes sen verran, monilla taisi tänä vuonna olla vielä heikompi mustikkasato. Ne mustikat mitä löytyi, olivat kyllä isoja ja maukkaita.

Villivadelmia sitä vastoin oli todella hyvin ja ne olivat isoja. Vadelmapuskissa tulikin vietettyä aikaa ja loppujen lopuksi sain kerättyä vadelmia jopa 11 litraa.

Viinimarjojen kanssa kävi niin, että kesälomaviikon aikana rastaat söivät jokaikisen punaisenviinimarjan samoin jokaisen kirsikan. Mustaherukat sentään säästyivät. Vanhempani kävivät kyllä punaisiaviinimarjoa keräämässä sukulaisten pensaista, joten loppujen lopuksi herukoita tuli oikein hyvä sato. Mehuomavaraisuus on turvattu ensi talvellekin.

Inarissa olimme kaksi viikkoa heinä- elokuun vaihteessa ja toiveissa oli, että hillasuolle olisi päässyt keräämään, mutta hillat eivät ehtineet kypsyä lomamme aikana ja muutenkin niitä näytti tulevan melko vähän. Epätoivoisella hillan etsintäretkellä ei saatu kuin mutanaamio Pihkalle :D

Avomaankurkut ovat tehneet hyvin satoa. Kurkkuja on syöty tuoreena mahdollisimman paljon, mutta useamman purkin sain tehtyä suolakurkkuviipaleita ja kurkkusalaattia. Satokausi kurkun osalta jatkuu edelleen.

Sipulisato on nostettu ja kuivatettu. Keltasipulista tuli kohtuullinen sato, mutta punasipulit jäivät tosi pieniksi.

Elokuun lopun helteet tekivät ihmeitä kasvihuoneessa ja nyt alkaa tulla kypsiä tomaatteja reilusti. Pelkäsin jo että suurin osa tomaateista jää kypsymättä, jos syksy olisi normaalin tapaan viilentynyt. Tähän mennessä kaikki kypsät tomaatit on syöty tuoreena, mutta tällä viikolla aion keittää myös tomaattikastiketta pakastimeen.

Paprikat eivät kyllä näytä mitään punastumisen merkkejä.

Viime viikkoina on vihdoin ehditty myös kalastamaan. Muikkuja on pyydetty verkoilla ja useampana iltana on istuttu pilkillä ja mato-ongella. Sain pilkillä oikein hyvän kokoisen ahvenen, tuollainen riitti hyvin lounaaksi.

Ja jotta kaloista ei mene mitään hukkaan, on perkuujätteet käytetty syötteinä rapumerroissa. Rapujakin on saatu hyvin ja nyt alkaa olemaan kasassa rapujuhlan ainekset.

Sienimetsässäkin on käyty, viimeksi eilen. Koriin on löytynyt kanttarelleja. Eilen toivoin löytäväni jo mustatorvisieniä, mutta ei näkyny yhtään ainakaan viime vuoden kasvupaikoilla. Sen sijaan pienen pieniä suppilovahveroita löytyi muutama. Saivat jäädä vielä kasvamaan.

Tämän viikon työlistalla on ainakin punajuurien säilöntä ja puolukoiden keräys.

Käy lukemassa sarjan muiden blogganien kuulumisia alla olevista linkeistä.

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-8/

Puutarhaheti - suurien unelmien puutarhablogi
https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/09/unelmana-omavaraisempi-elama-kierratys.html

Omavarainen/ Jovelassa
https://www.omavarainen.fi/l/siemenpankki

Elämää korvessa
https://elamaakorvessa.blogspot.com/2019/09/suuntana-omavaraisuus-kierratys.html

Sorakukka
http://www.sorakukka.fi/?p=699

Caramellia
https://caramellia.fi/syyskuun-kuulumiset/

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/09/02/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-8-kierratysvinkit

Kah-Villakoira
https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/08/kesa-2019.html

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/09/omavaraistelevaa-elamaa-osa-8-satoa.html

Luoulaakso
https://luomulaakso.fi/polyttajapenkin-kuulumisia/

Alussa oli Vehkosuo
https://vehkosuo.blogspot.com/…/09/kerta-kierron-paalle.html

Riippumattomammaksi
https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/09/projekti-omavaraisempi-elama-2019.html

Pienen pieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/?p=879

Korkeala
https://www.korkeala.fi/?p=2341

Kohti laadukkaampaa elämää
https://varmuusvara.blogspot.com/2019/09/suuntana-omavaraisuus-8.html

Harmaa torppa
https://www.harmaatorppa.fi