Viime lauantaina pääsimme herkuttelemaan naapurileipomon pitsoilla, kun paikallinen kyläyhdistys tarjosi illan vieton ruokineen kesän aikana talkoissa olleille. Vietettiin mukava ilta kyläläisten kanssa. Pitsoja saimme vielä mukaankin, joten näitä syötiin vielä sunnuntaina.
Muuten viikon ruokalistassa on kanttarelli ollut pääosassa, kun niitä metsästä on kerätty monena iltana. Maanantaina tein meille kanttarellimunakasta, johon sienien lisäksi pilkoin sipulia kasvimaalta. Kananmunat on muuten ostettu suoraan tuottajalta naapurikunnan puolelta.
Tiistaina tein kanttarellipastaa, jota söinkin sitten kolme päivää. koska isäntä oli työreissulla eikä näin ollen auttamassa syömisessä. Kyllähän se kolmantena päivänä jo vähän kyllästytti, mutta koska nyt vietettiin myös hävikkiviikkoa, niin pois ei hyvää ruokaa heitetty. Eipä meillä muutenkaan paljon ruokaa pois heitätä ja samaa ruokaa syödään yleensä kaksi päivää.
Viimeisen sieniretken saaliin upotin täytettyihin sämpylöihin. Sämpylöitä söin perjantaina ja loput pakataan evääksi, kun aamulla lähdetään ajamaan Inaria kohti. Täytteeseen laitoin pari punasipulia ja aurinkokuivattutomaattituorejuustopurkin joka löytyi jääkaapista.
Viikolla leivoin myös "Ei jaksa lähteä kauppaan"-leipäsiä, kun leipä oli loppu.
Aamuisin olen syönyt kaurapuuroa sekä mansikkatuorepuuroa.
Huomenna tosiaan lähdemme ajamaan Inarin mökille ja tapanani on tehdä aina eväitä matkalle. Eväiden syönti on halvempaa, kuin pysähtyä syömään huoltoasemalle ja vielä suurempi syy suosia eväitä on, että matkalla syömään pysähtyminen vie paljon aikaa. Vakioeväs on pitsa, joka maistuu hyvältä myös kylmänä. Tällä kertaa tein kinkku-ananaspitsaa, kun kinkkusuikale pussi oli menossa vanhaksi. Lisäksi tein naposteltavaksi siemennäkkäriä. Täytetyt kanttarellisämpylät ei ehkä kylmänä maistu, mutta perillä ne voi heti lämmittää kamiinan päällä tai takassa.
Emäntä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti