Puuttuva palanen

Talon esittelykierroksen ensimmäisessä osassa kerroin toiveesta löytää pirttiin vanha kaappi modernin kaapin tilalle. Nyt sellainen on löytynyt ja niinkin läheltä kuin omasta varastosta!

Pihan lato/navettarakennus kätkee sisäänsä paljon kaikenlaista tavaraa ja silloin tällöin on hyvä tehdä siellä kierros avoimin silmin. Tiesin kyllä tämän vanhan kaapin olemassa olon ja olen pitkään miettinyt, että se pitäisi saada käyttöön. Harkitsin sen viemistä mökille Inariin, mutta sinne se ei mittojen puolesta oikein sovi. Myös ulkotiskipaikaksi sitä suunnittelin, mutta taivasalla se olisi mennyt pilalle.

Alitajunta oli asiaa ilmeisesti työstänyt, kun yhtäkkiä tällä viikolla tajusin kaapin paikan. Kesken työpäivän piti lähteä mittailemaan kaappia ja sehän sopii mainiosti emännänkaapin ja hellan väliin.

Kannettiin kaappi ladosta ulos ja aika rähjäiseltä se siinä vaiheessa näytti. Mutta kun pesi kaapin kunnolla, niin totesin että ei sille mitään muuta tarvitse tehdä. Saa siinä ajan patina näkyä.

Kaapissa on kaksi tilavaa laatikkoa ja yksi hyllykaappi. Toisen oven takana on klapilaatikko. Tämäkin tila täytyi saada järkevästi käyttöön, joten ostin Ikeasta muutaman jäteastian ja näin sain kaikki jauhoni mahtumaan tänne klapilaatikkoon. Siitä tuli nyt siis jauholaari.

Nyt pirtissä ei ole enää yhtään kovin modernia huonekalua vaan kaikki sopivan vanhoja.

Emäntä

Pyykkipäivä

Meillähän ei siis tule juoksevaa vettä taloon eikä saunalle, kävelevä vesi vain ämpäreillä kannettuna. Tavallista pyykkikonettakaan ei voi näin ollen käyttää. Saunalla meillä onkin pulsaattorikone, joka tarvitsee toimiakseen vain sähköä. Veden voi kaataa ämpärillä koneeseen. Tätä konetta käytämme lähinnä kesäaikaan ja muulloin saamme lainata vanhempieni pyykkikonetta. Talvella käytön esteenä on lähinnä se, että kone ei meillä ole lämpimässä tilassa vaan saunalla saattaa mennä välillä pakkaselle.

Pyykin pesun valmistelut aloitetaan lämmittämällä vettä padassa. Tällä padalla lämmitämme muutenkin kaiken pesuvetemme ja tiskivedetkin kesällä. Muutamalla klapilla lämpiää padallinen vettä lähes kiehuvaksi.

Sitten pulsaattorin pesuosastolle tehdään sopivan lämpöinen pesuvesi, pyykinpesuaine ja vaatteet sekaan ja kone pyörimään. Maksimipesuaika on 15 minuuttia.

Kun pyykit ovat pyörineet pesuohjelman läpi, niin ne siirretään vieressä olevaan linkousosastoon. Linkous kestään noin 6 minuuttia ja on todella tehokas, kaikki ylimääräinen vesi lähtee vaatteista. Samalla kun ensimmäinen koneellinen on linkouksessa voi toista koneellista pestä pesupuolella.

Kun kaikki pyykit on pesty, niin pesuvesi lasketaan pois ja vaihdetaan puhdas huuhteluvesi tilalle. Sitten taas vaatteet pyörimään huuhteluveteen ja sen jälkeen linkoukseen. Huuhtelun voi toistaa pariin kertaan, jos haluaa.

Pulsaattorilla pyykkääminen vaatii vähän enemmän työtä ja läsnä oloa, mutta on silti ajallisesti paljon nopeampaa kuin perinteisellä pyykkikoneella peseminen. Tunnissa pesee helposti pari koneellista pyykkiä pulsaattorilla. Tavallisessa koneessa pesuohjelma taitaa kestää puolitoista tuntia eli kaksi koneellista veisi aikaa kolme tuntia.

Tällaisia pulsaattorikoneita on myynnissä ainakin täällä.
Käyttökokemuksia samasta koneesta löytyy myös Jovelan talopäiväkirja-blogista.

Emäntä

Pinkki prinsessajuoma

Vielä ehtii tehdä juhannusjuhliin pienille ja isoille prinsessoille juhlajuomaa. Kauppalistaan tarvitsee lisätä vain sokeri, sitruunahappo ja lime. Pinkin värin juomalle antaa maitohorsman kukat. Ainakin aukeilla paikoilla horsma on jo kukassa täällä Hämeessä.

Horsmankukkajuoma

1 l horsman kukkia
2 l vettä
1 tl sitruunahappoa
1 limen mehu (halutessaan kuorenkin voi raastaa mukaan)
500 g sokeria

Lisää kuumaa kestävään astiaan horsman kukat, sitruunahappo ja limen mehu. Kiehauta vesi kattilassa ja kaada kukkien päälle. Anna tekeytyä pari tuntia. Siivilöi kukat juomasta ja lisää sokeri. Pullota puhtaisiin lasipulloihin, jäähdytä ja nauti.

Hyvää Juhannusta!

Emäntä

Vihdoin sadetta!

Melkein kahden kuukauden kuivuuden jälkeen eilen vihdoin ja viimein satoi vettä. Vaikka vettä tuli hetkittäin taivaan täydeltä, ei kasvimaa kastunut kuin sentin pari pinnasta.

Nyt saa kuitenkin hetkeksi lopettaa kasteluveden kärräämisen järvestä, kun sadevesitynnyrit sentään täyttyivät. Meiltä on pihasta pari sataa metriä rantaan, joten ihan kuntoilusta on veden kärrääminen käynyt.

Kasvimaan tilanne on kyllä aika karu. Porkkanat, punajuuret ja salaatit eivät ole itäneet käytännössä ollenkaan. Ja taitaa olla myöhäistä toivoa itämistä? Vieläköhän ehtisi kylvää uudet porkkanan siemenet?

Jotain satoa voi kuitenkin toivoa sillä, sipulit kasvavat suurin osa ja lopuissakin pientä vihreää alkua näkyy. Perunaa on muutama taimi maan pinnalla. Maa-artisokka pärjää paremmin.

Kesäkurpitsat ja avomaankurkut voivat ihan hyvin ja aloittelevat kukintaa.

Punaherukan raakileita on pensaat täynnä samoin karviaismarja sato näyttää kohtuulliselta. Mustaherukka taas keskittyy näköjään tänä vuonna vain uusien versojen kasvattamiseen ja marjat jää vähemmälle.

Lisää sateita täytyy vaan toivoa.

Emäntä

Apua kukkien tunnistukseen

Meidän pihassa kasvaa paljon kasveja, jotka ovat jo mummuni istuttamia. En ole kovin hyvä tunnistamaan puutarhan kukkia, luonnonkukkia vähän paremmin, joten pyytäisin apua teiltä lukijoilta parin kukan tunnistamiseen.

Nämä keltaiset kukat ovat vaihtaneet paikkaa pihassa muutamaan kertaan, vuosi sitten siirsin tähän kiven juureen kasvamaan.

Yhdessä kohtaa pihaa kasvaa matala pieni vaaleanpunainen kukka. Kasvupaikka on kuiva ja kivinen. Paikka on aika keskeisellä paikalla ja vierestä kävellään kellarille ja marjapensaille. Aina välillä kukkien päällekin joku saattaa astua, mutta sinnikkäästi ne joka kevät nousevat maasta ja kukkivat.

Jos joku osaa kertoa näiden kukkien nimet, niin olisin kiitollinen :)

Emäntä

Toukotyöt tehty

Viikonlopun ja alkuviikon aikana kylvettiin viimeisetkin siemenet peltoon. Meillä kasvimaa on ihan keskellä pihaa, kaksi erillistä pientä peltoa. Kasvipenkkien teko aloitetaan kuokkimalla käytävät, näin muodostuu penkki johon siemenet kylvetään. Kasvimaan käytävät eivät siis ole samalla tasolla istutusalueen kanssa. Näin jo mummuni on tehnyt kasvimaan ja perinteitä jatkamme.

Kasvilistaa on aika paljon karsittu ja kasvatukseen otettiin nyt vain kasveja, jotka varmasti tulee syötyä ja joiden todennäköisyys onnistua on aika korkea. Nyt peltoon meni porkkanaa eri värisiä, punajuurta, sipulia, punasipulia, salaattia ja perunaa. Lisäksi kehäkukkaa pihaa kaunistamaan ja kehäkukkavoiteen raaka-aineeksi.

Syksyllä istutetut maa-artisokat ovatkin jo hyvin taimella.

Myös purjon taimet istutin peltoon jo viime viikolla, kun yötkin ovat olleet nyt niin lämpöisiä. Hentoja taimet ovat, mutta kyllä ne tuosta syksyyn mennessä vahvistuvat. Näin ainakin toivon.

Kasvilava nurkkauksessa on lavoissa tomaattia ja kurkkua, sekä jo kuun alussa kylvettyä salattia.

Tomaatin taimien kasvatus ei oikein onnistunut tänä vuonna, ovat aika pieniä. Voi olla että kesä loppuu kesken ennen kuin tomaatit kypsyvät.

Tomaatin taimia on myös talon seinustalla ikkunoiden alla. Varsinaista kasvihuonetta meillä ei vielä ole.

Myös esikasvatetut kesäkurpitsan taimet ovat omassa penkissään. samaan penkkiin kylvin myös lisää kesäkurpitsaa ja muuta pieni taimi on jo maanpinnalle ponnistanut.

Nyt vaan toivotaan käden ristissä vesisadetta. Täällä päin ei ole satanut moneen viikkoon ja kaikki sadevesitynnyrit on jo tyhjinä. Kaivovedellä täytyy kasvimaatakin kastella. Tämä meidän piha on vielä todella aurinkoinen ja paahteinen, varjoa ei juuri ole tarjolla. Kahdeksan jälkeen illalla aurinko ei enää paista pihaan ja saa aloittaa kastelu urakan.

Emäntä

Pöperöä pihan perältä

Nyt eletään hortoilijan parasta ja kiireisintä aikaa. Kevät muuttui kesäksi rytinällä ja kaikki villiyrtit räjähtivät kasvuun kaikki yhtä aikaa. Ei tiedä mitä säntäisi keräämään, pitäisikö taas hakea uusi kopallinen nokkosia kuivuriin vai lähtisikö sittenkin ensin kuusenkerkkiä keräämään. Kaiken talvivaraston keräämisen ohessa täytyy tietysti syödä myös tuoreena villiyrttejä. Tänään meillä olikin ruokien suhteen teemana "pöperöä pihan perältä".

Lounaaksi tein villiyrttimunakkaan:

3 kananmunaa
3 rkl vettä
pari kourallista villiyrttejä (poimulehteä, vuohenputkea, horsmaa, voikukanlehteä)
juustoraastetta

Munakkaan kylkeen vielä naapurin kasvihuoneesta tomaatteja, niin lähiruokalounas on valmis.

Iltapalaksi paistoin kesän ensimmäiset nokkosletut

5 dl maitoa
2 kananmunaa
3 dl gluteenittomia lettujauhoja (Virtasalmen viljatuotteen)
0,5 tl suolaa
nokkosia oman maun mukaan

Ryöppäsin nokkoset ensin, mutta nuorille nokkosille se ei ole välttämätöntä. Samoin jos nokkoset kuivaa, niin ryöppääminen ei ole tarpeen ja kuivatusta nokkosjauheesta on kätevä talvellakin tehdä nokkoslettuja.

Emäntä