maanantai 1. kesäkuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 6

Blogi on näköjään taas siirtynyt kesäaikaan eli postauksia tulee vain kerran kuukaudessa. Tulisiko edes näin usein, jos Suuntana omavaraisuus- sarjan porukka ei potkisi kirjoittamaan kuulumisia. Yritetään siis pitää kiinni edes näistä kuukauden ensimmäisistä maanantaista vaikka elämä on siirtynyt lähes kokonaan ulos ja tietokoneella istumiseen ei tahdo löytyä aikaa. Varsinkin kun koneella on arkisin työnpuolesta istuttava kahdeksan tuntia.

Tällä kertaa sarjaan osallistuvat kertovat kuulumisten lisäksi ainakin villiyrteistä, kasvivärjäyksestä ja tuohoyönteisten torjunnasta. Minä kerron lähinnä kuulumisia kuvien kera. Aiempina vuosina olen villiyrttejä kerännyt paljon, mutta tänä keväänä ei niihin energiaa ole ollut. Kuivattua nokkosta on vielä tämänkin vuoden tarpeisiin, joten en ole pakottanut itseäni puskiin.

Kevät eteni hitaasti kylmänä ja luntakin saatiin melkein kymmenen senttiä vielä toukokuun 11. päivä. Mikään ei kasvanut eikä taimia voinut kuvitella vievänsä ulos, kunnes viikko sitten yhtäkkiä tuli kesä. Viikon aikana luonto on suorastaan räjähtänyt kasvuun. Viime viikko menikin kasvihuoneen ja kasvimaan kimpussa.

Viikko sitten maanantaina siirsin tomaatin ja kurkun taimet kasvihuoneeseen. Sain naapurin viljelijältä kolme isoa kurkun taimea, jotka onneksi näyttivät selviävän hyvin siirrosta minun pieneen ja lämpötiloilta vaihtelevaan kasvihuoneeseen. Näissä taimissa on jo muutama 15 cm kurkun alku, joten pitkään ei mene kun pääsee kurkkua hakemaan omasta kasvihuoneesta.


Itse kasvatetut tomaatin ja kurkun taimet näyttävät kääpiöltä jättikurkkujen rinnalla, mutta kyllä nekin ehtivät kasvaa ja tuottaa satoa, jos vaan kesällä lämpöä riittää.


Avomaan kurkkua esikasvatin myös, mutta ne eivät tykkänneet lämpölavoihin siirrosta ja melkein kaikki taimet kuolivat. Kylvin sitten uudet siemenet suoraan lavoihin. Kesäkurpitsan taimet pärjäsivät paremmin ja vain yksi taimi on henkitoreissaan.

Kasvimaalle laitoin kelta- ja punasipulia, porkkanaa, punajuurta, salaatteja, lanttua, tilliä ja kehäkukkaa. Maa-artisokat on istutettu jo syksyllä ja peruna on vuorossa tällä viikolla. Perunalle ei montaa neliötä jäänyt tilaa, mutta me ei perunan suhteen yritetäkään olla omavaraisia. Olemme naapurivaraisia perunan osalta. Naapuri kun viljelee ammatikseen perunaa, niin on vain niin helppoa ostaa talven perunat heiltä syksyllä kellariin. Se on kuitenkin laadukasta kunnon multaperunaa melkein kuin omasta maasta nostettua.



Viinimarjapensaat on täydessä kukassa, jos pölytys vain onnistuu, niin marjasato näyttää hyvältä. Samoin mustikka kukkii hyvin, toivotaan että parin huonon mustikkavuoden jälkeen nyt tulisi hyvä satovuosi.

Suklaakirsikka aloittelee myös kukintaa. Tänä vuonna aion syödä kirsikat itse, viime vuonna rastaat söivät jokaikisin meidän loman aikana.

Tällä viikolla pääsee ensimmäisen raparperipiirakan tekoon. Vanhasta raparperipuskasta talven aikana kuoli puolet, mutta sain onneksi naapurilta uusia juurakoita (vanhaa lajiketta tämäkin, ehkä jopa samaa). Siirretyistä raparpereistä ei tänä vuonna juuri satoa uskalla kerätä, mutta ensi vuonna sitten.


Pajupuskissa olen sentään vähän viihtynyt ja pajukuoria on aitan kuistilla kuivamassa uusia nahan parkkausprojekteja varten.

Meillä päin ei ole satanut moneen viikkoon eikä sääennuste lähipäivillekään sadetta lupaile. Päätimme panostaa kasteluveden turvaamiseen ja kastelu-urakan helpottamiseen, ostamalla vesipumpun ja letkua. Haemme jatkossa järvestä kuution vesisäiliön täyteen ja siitä saa sitten kasteltua kasvimaatakin. Kaksi kesää olen tuskaillut sitä, että sadevettä ei ole kasteluun, kun ei sada ja en ole siis käytännössä kasvimaata kastellut ollenkaan. Nyt siihen on mahdollisuus, jos tänäkään kesänä sadetta ei säännöllisesti taivaalta tule.

Kalastus on nyt ollut tauolla monta viikkoa, mutta lihaa kertyi pakastimeen kaurispukkijahdin alettua 16.5. Isäntä pääsi pukin ampumaan heti aloituspäivänä ja se paloiteltiin ihan kotona pirtin pöydällä. Normaalisti käytämme lihan käsittelyyn metsästysseuran tiloja, jossa on on ihan teollisuus lihamyllyt ja vakuumikone. Kauris on kuitenkin niin pieni eläin, että onnistui hyvin kotonakin omalla myllyllä ja vakuumikoneella.

Kaiken kasvimaatouhun keskellä olen myös nukkunut päiväunet pihakeinussa. Eikä tullut edes huono omatunto, että olisi voinut senkin puolituntisen viettää kasvimaalla. Muistakaa te muutkin välillä pysähtyä hetkeksi nauttimaan kesästä.
Lopuksi vielä tuttuun tapaan linkit kasvuvyöhykkeittäin sarjan muihin blogeihin. Enemmän #suuntanaomavaraisuus -sarjasta voit lukea https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/

Vyöhyke 1

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/06/01/villivihannesten-ja-muun-alkukesan-sadon-hyodyntaminen

Jovela
https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2020/

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/06/kuupuutarhurin-tuholaisten-torjunta_1.html

Oma tupa ja tontti
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/06/myyrasota.html

Pienenpieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/2020/06/01/suuntanaomavaraisuus-kesakuun-kiireet/

Ku ite tekee
https://www.kuitetekee.com/2020/06/01/puutarha-satoa-jo-alkukesasta/

Vyöhyke 3

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-6/

Luontoannelifestyle
https://www.luontoannelifestyle.com/blogi/?p=108

Caramellia
https://caramellia.fi/kesakuu2020/

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/06/suuntana-omavaraisuus-osa-6-miten-satoa.html

Villakotiranta
http://www.villakotiranta.fi/?p=4636

Airot ulapalla
https://airotulapalla.blogspot.com/2020/05/suuntana-omavaraisuus-2020-kesakuu.html

Luomulaakso
https://luomulaakso.fi/?p=20103

Vyöhyke 4

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/06/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Vyöhyke 5

Sorakukka
http://www.sorakukka.fi/?p=1079