Juokseva vesi

Taloomme saapui syksyllä sellainen ihme kuin juokseva vesi. Ja vielä lämmin sellainen. Asuimme siis tässä talossa reilut kaksi vuotta pelkän kantoveden varassa. Hyvin pärjättiin, mutta en kiistä sitä etteikö se olisi välillä ollut aika työlästä. Niinpä päädyimme vetämään vesijohdon taloon. Talossa on nyt yksi vesipiste pirtissä. Venytin tarkoituksella aiheesta kirjoittamista, koska halusin kerätä ensin kokemusta valitsemistamme ratkaisuista. Tämä ei ole maksettu mainos, vaan kaikki on ihan omalla rahalla maksettu.

Kaivoon asennettiin pumppu ja vesijohdoksi valitsimme Uponor Ecoflex Supra Plus-putken, jossa on lämpökaapelit sisällä ja putki on lämpöeristetty. Tätä vesiputkea ei siis tarvitse saada kaivettua kovin syvälle, jotta se pysyisi talvella sulana. Meillä on niin kivinen maaperä, että kaikki kaivaminen on suurta tuskaa. Tällä kertaa reitille ei ihme kyllä osunut yhtään räjäytyksen vaativaa kiveä. Tämä putki oli melko kallista (47 euroa/ metri), mutta jos matka kaivolta ei ole kymmeniä tai satoja metrejä, niin tämä on varmasti järkevä vaihtoehto, jos on vaarana että putket jäätyy talvella. Meillä matkaa tuli 18 metriä.

Putki tuotiin hirsiseinästä suoraan keittiöön allaskaappiin, joten edelleenkään talossa ei sisällä mene kuin puoli metriä vesijohtoa. Nyt yhden talven käytön jälkeen voin todeta, että hyvin toimii, putki ei jäätynyt kertaakaan ja jos vähänkään tuntui, että alkaa jäätymään niin käänsi vain putken lämmitystä suuremmalle. Putken lämmityksen säätöyksikkö on meillä allaskaapissa ja siitä voi säätää joko lämmitysaikaa tai asteita.

Isolle lämminvesivaraajalle meillä ei ollut tilaan eikä oikein tarvettakaan, joten päädyimme Oras Safira 1023F mökkihana-pakettiin. 5 litran säiliö/vedenlämmitin mahtui mainiosta allaskaappiin. Tästä on mahdollista saada 5 litraa minuutissa kuumaa vettä. Muutaman kuukauden käyttökokemuksen perusteella tämä riittää loistavasti meidän tarpeisiin. Harvoin keittiössä tarvitsee kerralla litratolkulla lämmintä vettä. Tiskatessa tosin täytyy tiskialtaan täytön jälkeen odottaa muutama minuutti, että saa lämmintä vettä huuhtelualtaaseen. Voin suositella tätä Oraksen mökkihanapakettia, jos haluaa juoksevan veden vain esimerkiksi keittiöön ja samassa rakennuksessa ei ole muuten tarvetta lämpimälle vedelle. Mökeillehän tämä on suunniteltu, mutta koska me asumme tällaisissa ”mökkiolosuhteissa” niin toimii meillä oikein hyvin.

Vain kantovesitaloudessa asunut voi ymmärtää tämän ihmetyksen, mitä juokseva vesi saa aikaan vielä näin monen kuukaudenkin jälkeen. Paistinpannun voi pestä heti, kädet saa pestyä helposti, tiskata voi koska vain eikä ensin lähteä lämmittämään saunalle vettä, eikä tarvitse talviaamuna kirota, että vesiämpärit on tyhjät, kun kahvia pitäisi alkaa keittämään ja ensimmäisenä on lähdettävä ulos pakkaseen kaivolle.

Edelleen pesuvesi meillä kannetaan perinteisesti kaivosta ja lämmitetään pihasaunalla, jossa on pesutilat. Vesivessaa ei edelleenkään ole eikä tule. On vain tämä yksi hana pirtissä, joka kuitenkin helpottaa melkoisen paljon arkea.

Emäntä

Maaliskuinen verkkopäivä

Meidän kalastustouhut tuntuvat teitä lukijoita kiinnostavan, joten kuvailin sunnuntaina taas pienen videon. Hyppää mukaan kokemaan talviverkkoja :)

Edelliseen Suuntana omavaraisuus-sarjan postaukseen tuli kysymyksiä myös siitä, kuinka usein syömme kalaa. Siihen on vaikea kertoa mitään keskiarvolukua, määrä vaihtelee niin paljon. Talvella ehdottomasti syömme eniten, koska kalastaminen on silloin säännöllistä. Tällä viikolla näyttää siltä, että syömme haukipihvejä kolmena päivänä. 

Emäntä

Omavaraisempaa elämää 2019 osa 2

Kuukausi hujahti vauhdilla ohi ja on taas omavaraisblogien yhteispostauksen aika. Helmikuussa on päästy nauttimaan kauniista aamuruskoista aamulenkeillä ja epätavallisenkin lämpimistä lähes keväisistä päivistä. Kuitenkin on pitänyt muistuttaa itseään, että on todella vasta helmikuu ja kevät ei oikeasti tule vielä pariin kuukauteen. Vaikka sormia syyhyttää jo puutarhahommiin, niin helmikuu on ollut vielä hyvin rauhallinen kuukausi omavaraisuushommien suhteen. Niinpä päätimme porukalla, että nyt on hyvä hetki vähän esitellä itseämme. Blogeihin on varmasti myös tämän sarjan myötä eksynyt uusia lukijoita, joten senkin suhteen on paikallaan vähän kertoa ketä täällä blogin takana oikein puuhailee.

Metsäläisten elämää viettää päijäthämäläisessä maalaiskylässä emäntä ja isäntä. Touhussa mukana myös pohjanpystykorva Pihka. Muita kotieläimiä ei meiltä löydy. Asumme vuonna 1926 rakennetussa hirsitalossa ilman kaikkia nykyajan mukavuuksia. Vakituisesti täällä emännän mummolassa, olemme asuneet kohta kolme vuotta, sitä ennen vietimme täällä paljon vapaa-aikaa.  Emännän vanhemmat asuvat lähistöllä ja ovat kaikessa puuhassa paljon mukana oli kyse sitten polttopuiden teosta tai kasvimaan kitkemisestä.

Pihassa meillä on kasvimaa ja marjapensaita, mutta muuten omavaraisuutemme perustuu ympäröivän luonnonantimien hyödyntämiseen. Metsiä täällä riittää ja kalaisa järvi on aivan vieressä. Metsästä kerätään villiyrtit, marjat ja sienet sekä isäntä metsästää. Kalastus on iso osa omavaraisuuttamme, lähinnä verkkokalastamme.

Vapaa-aikaa vietämme myös Inarissa, johon olemme pari vuotta rakentaneet mökkiä. Niinpä pääsemme hyödyntämään myös pohjoisen hillasoita ja villiyrtti apajia. Erämaavaellukset sekä kesällä että talvella kuuluvat harrastuksiimme. Metsässä siis viihdymme arkena ja vapaalla.

Sitten helmikuun kuulumisiin, onko mitään tapahtunut omavaraisuuden edistämiseksi? No täytyy myöntää, että eipä juuri ole.

Talvikalastus on toki jatkunut, verkoilla on käyty kerran viikossa. Tyhjin käsin ei ole jäältä kotiin tarvinut tulla vaan aina on jotain saalista verkoissa ollut. Enimmäkseen haukia, mutta on verkkoihin uinut myös muutama taimen, kuha ja made. Monipuolia kalaruokia on päästy syömään. Nyt kevättä kohti kalasaaliit yleensä pienevät, kala ei oikein liiku aktiivisesti, mutta eiköhän haukia verkkoihin eksy jatkossakin. Jäällä keli on vaihdellut 20 cm vesisohjosta tämän hetken mainioihin potkukelkkakeleihin.

Taimien esikasvatus on aloitettu paprikalla, basilikalla, purjolla, tomaatilla sekä mäkimeiramilla. Jotta saisi jotain tuoretta vihreää leivän päälle ja salaatteihin, laitoin myös herneitä versomaan. Ensimmäisen versot saa lähipäivinä napsaista käyttöön.

Kasvihuoneen rakentaminen on ollut mielessä paljonkin ja kävin jo vähän penkomassa ladossa ikkunavarastoja sekä pyörin pihamaalla miettien sopivaa paikka kasvihuoneelle. Kasvihuoneen rakentaminen piti kyllä olla tavoitelistan häntäpäässä, mutta katsotaan kiilaako sieltä kevään edetessä ylemmäs listalla.

Katseet on käännetty myös kohti seuravaa talvea vaikka tätä nykyistäkin on vielä jäljellä. Nyt on nimittäin oikea aika kaataa puita polttopuiksi ja kevään aikana tehdä ne klapeiksi, jotta ehtivät kesän aikana kuivaa. Meillä tosin on liiterissä puita niin paljon, että voisimme hyvin pitää parikin välivuotta polttopuiden teossa. Sattui kuitenkin niin, että naapurissa oli ammattilaiset kaatamassa puita, joten kaadatimme samalla meiltä muutaman ongelma puun. Puut olivat lähellä sähkölinjaa tai maantietä, eikä niitä auttanut amatöörin itse lähteä kaatamaan. Ammattilaiset hoitivat homman turvallisesti ja ajoivat vielä rangat pinoon valmiiksi. Siinä ne nyt odottavat klapeiksi tekoa.

Siinäpä ne helmikuun kuulumiset ja edistysaskeleet sitten olikin. Kevättä kohti mennään vauhdilla ja eiköhän kuukauden päästä ole jo paljon enemmän kerrottavaa :)

Emäntä

Tässä linkit sarjan muihin blogeihin :)

Farmer to bee: https://farmertobee.blogspot.com/2019/03/farmarin-esittely-ja-polulla-eteneminen.html

Urban Farming kaupunkiviljely: https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/03/omavaraisuus-ja-me-seka-lierot.html

Tsajut: https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-2/

Sarin puutarhat: https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/03/mina-sariw-omavaraisuus-kotipihalla.html‎

Maalaiskaupungin piha: https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/03/eteneminen-ja-esittely.html

Laura eli Javis: https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/03/04/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-2

Ku ite tekee: http://www.kuitetekee.com/2019/03/04/osittainen-omavaraistalous/

Riippumattomammaksi: https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/03/projekti-omavaraisempi-elama-2019.html

Korkeala: https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-mutta-millainen-porukka-taalla-suunnistaa

Saman otavan alla: https://www.samanotavanalla.fi/?p=1799

Airot ulapalla: https://airotulapalla.blogspot.com/2019/03/suuntana-omavaraisuus-kuka-mita-ja-miksi.html

Villa Koira: https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/03/omavaraisesti-oma-itseni.html

Torpan Tyttö: http://torpantytto.com/2019/03/02/inventaario-pakastimessa

Caramellia: https://caramellia.fi/pysaytyskuvassakaikkihyvin/

Villa Kotiranta: http://www.villakotiranta.fi/?p=1114

Alussa oli Vehkosuo: https://vehkosuo.blogspot.com/2019/03/mita-kuuluu-kevaan-odotukseen.html

Luomulaakso: https://luomulaakso.fi/luomulaaksossa-elellaan-astetta-ekologisemmin-muttei-unohdeta-nykymukavuuksia/

Kohti laadukkaampaa elämää: https://varmuusvara.blogspot.com/2019/03/askeleita-kohti-omavaraisuutta-2.html

Rakkautta ja maanantimia: https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/03/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-2-keta.html

Iso-Orvokkiniitty: https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/punainen-mokki-ja-perunamaa/(avaa uuden välilehden)

Jovelan talopäiväkirja: https://jovelassa.blogspot.com/2019/03/vaaran-vankyran-talon-vaki.html

Mrs Sinn: https://mrssinn.blogspot.com/2019/03/arvot-ja-aika-values-and-time.html

Pienen pieni Farmi: https://pienenpienifarmi.com/?p=390

Operaatio kompostin käynnissä pitäminen

Tämän talven yksi suurista tavoitteistani on ollut kompostin käynnissä pitäminen. Viime talvena komposti jäätyi keskellä talvea ja jäätynyt komposti täyttyi tietysti hetkessä. Sitten oltiinkin ihmeissään, että mihin biojäte laitetaan. No tämä oli tosin pieni murhe sen rinnalla, että sama ongelma oli huussin kanssa... mutta siitä ehkä lisää joskus toiste. Nyt kuitenkin syksyllä päätin, että ainakin yritän kaikin keinoin saada kompostin pysymään sulana ja sitä myöten käynnissä koko talven.

Kompostimme on Biolanin 220 litrainen pikakompostori, joka on melko hyvin riittänyt meidän talouden keittiöjätteelle. Tämän kompostorimallin pitäisi siis toimia talvellakin, mutta kokemus on että ilman huolenpitoa jäätyy kyllä.

Syksyllä varauduimme talveen tyhjentämällä kompostin lähes kokonaan. Siirsimme kompostiaineksen jälkikompostoitumaan toiseen kompostiin, joka on enemmän mallia "kesäkomposti". Ihan kokonaan kompostia ei kannata tyhjentää vaan suositus on, että tyhjentää 2/3.

Ulkolämpötilan pysytellessä plussan puolella tai nollan tuntumassa, kompostilla ei ollut mitään hätää. Komposti pysyi hyvin käynnissä, sisälämpötilan ollessa 20-30 astetta. Mutta kun kovemmat pakkaset saapuivat ja viipyivät, alkoi kompostorin lämpömittarin viisari pudota uhkaavasti alaspäin. Silloin otin käyttöön kuumavesi pullot. Pullot täytin lähes kiehuvalla vedellä ja laitoin kompostiin sisälle. Kovimmilla pakkasilla vaihdoin pulloja kuumiin useamman kerran päivässä. Tällä konstilla sain kompostin pysymään juuri ja juuri plussan puolella. Ei siellä varsinainen kompostoituminen ollut käynnissä, mutta ei myöskään jämähtänyt umpijäähän.

Käytimme nyt myös ensimmäistä kertaa Biolanin talvikuiviketta, mutta en osaa sanoa oliko se ratkaiseva tekijä tässä operaatiossa. Ei siitä varmasti haittaakaan ollut. Talvikuivike on tarkoitettu edistämään biojätteen kompostoitumista talviaikaan, se sitoo paremmin nestettä ja toimii samalla eristeenä.

Komposti oli kovimmat pakkaset ehkä sellaisessa horroksessa, mutta nyt kun tuli selvästi lämpöisemmät säät muutamaksi päiväksi, komposti heräsi heti kunnolla käyntiin. Lämpötila on nyt n. 20 astetta.

Saa nähdä täytyykö vielä turvautua kuumavesipulloihin vai lämmittääkö kevätaurinko jatkossakin niin paljon, että komposti pysyy omin voimin käynnissä. Ainakin jonkin asteinen erävoitto tässä operaatiossa on saavutettu.

Emäntä

p.s. tämä ei ole kaupallinen yhteistyö vaan ihan itse on komposti ja kuivikkeet ostettu. Komposti jo vuosia sitten.

Omavaraisempaa elämää 2019 osa 1

Omavaraisuutta blogeissaan käsittelevät bloggaajat aloittavat yhteispostaussarjan tänään. Viime vuonna jo sarjaa kirjoitettiin ja sitä mielenkiinnolla luin muiden blogeista. Niinpä nyt kun tilaisuus tuli liittyä kirjoittajien joukkoon, innolla tartun haasteeseen. Homman nimi on siis se, että me sarjassa mukana olevat bloggaajat kirjoittelemme omavaraisuuteen liittyvät postaukset aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Jokaisen oman postauksen lopusta löytyy linkit sarjan muiden bloggaajien kirjoituksiin. Käykäähän siis lukemassa myös niitä.

Sarja aloitetaan talven kuulumisilla ja tehdään vähän suunnitelmia kasvukaudelle ja miten omavaraisuutta kukin pyrkii kehittämään.

Talviaika on omavaraistelussa rauhallisempaa aikaa, lähinnä nautitaan edellisen kauden sadosta ja suunnitellaan tulevaa. Meille omavaraisuus perustuu myös paljon metsästäjä-keräilijä tyyliin, joten aivan hiljaiseloa ei talvellakaan eletä.

Kiireisin metsästyskausi alkaa olla ohi, mutta vielä esimerkiksi joulun aatonaatto vietettiin peuroja paloitellen. Nyt alkaa pakastimet olla peuran- ja hirvenlihaa täynnä, joten lihan suhteen omavaraisuus on turvattu vuodeksi eteenpäin.

Myös kalastus on meillä talvikaudella säännöllisempä kuin kesällä. Talviverkot saatiin jään alle joulukuun lopulla ja viiden kuuden päivän välein käydään verkot kokemassa. Tähän mennessä ei ole tyhjiä verkkoja tarvinut kokea, joten tuoretta kalaa on ruokapöydässä riittänyt. Verkkoja koetaan yhdessä muutaman muun kyläläisen kanssa, joten usein saalis jakautuu useammalle perheelle.

Eilen vietettiin kynttilänpäivää ja vanhan kansan mukaan kynttilänpäivänä ihmisten ruuasta sai olla käytettynä vasta kolmasosa ja eläin ruuasta puolet. Niinpä nyt on hyvä käydä vähän varastoja läpi ja miettiä mitä tarvitsee ensi kesänä kasvattaa enemmän. Tässä vaiheessa talvea voi todeta viime vuoden sadosta, että ainakin metsämarjat ja sienet riittävät seuraavan satokauden alkuun. Samoin riistalihaa on riittämiin ja kalastuskausi on tosiaan parhaillaan käynnissä. Kasvimaan sadosta on jäljellä vielä sipulia, etikkasäilöttyjä punajuuria, purjoa sekä maa-artisokkasosetta pakastimessa, mutta nämä kaikki loppuvat kyllä reilusti ennen uutta satoa. Viinimarjapensaat antoivat myös sellaisen sadon, että mehun suhteen ollaan omavaraisia koko vuosi ja sitä riittää myös vanhemmilleni. Kellarissa perunoita on koko talveksi, tosin ne eivät ole itse viljeltyjä vaan naapurin viljelemiä, mutta osa vaihtokaupalla saatuja.

Sitten niiden suunnitelmien pariin.Talvi on tosiaan hyvää aikaa tehdä suunnitelmia, kun odotellaan että lumet sulaa ja päästään taas tositoimiin. Realistisia suunnitelmia, mutta myös haaveita, jotka eivät välttämättä toteudu ainakaan ihan heti.

1. Marjametsästä enemmän satoa

Toivon, että ensi kesänä metsämarjojen sato onnistuisi paremmin ja ehtisin kerätä niitä viime kesää enemmän talteen. Viime kesä oli varsinkin puolukan osalta täällä päin umpisurkea. Nämä ovat sellaisia asioita joihin ei itse pysty vaikuttamaan, mutta aina voi toivoa suotuisia säitä. Siihen sitävastoin pystyn itse vaikuttamaan, kuin paljon aikaa marjojen etsimiseen ja keräämiseen käytän ja tätä aikaa aion lisätä. Toiveissa on myös tähdätä kesäloma Inarin mökille parhaaseen hilla-aikaan.

2. Kesäkalastus aktiivisemmaksi

Kesällä vai pitäisikö puhua sulan veden aikaan, meidän kalastus on aina talvea harvempaa. Toki keskikesä onkin huonoa kalastusaikaa, mutta kevät ja varsinkin syksy olisivat oikein hyvää. Kylmää ja karkua tosin. Tämän tavoitteen toteuttaminen ei vaadi muutakuin aikaa ja päätöksen että aika käytetään kalastukseen,varusteet ovat kyllä kunnossa. Jos muikun pyynti onnistuisi hyvin, niin haaveena olisi oppia säilömään muikkua purkkiin esim. tomaattikastikkeeseen.

3. Oma pizzamauste

Yrttien viljelyä olisi tarkoitus lisätä, tavoitteena saada tehtyä oma pizzamauste. Pizzamauste on meillä ehdottomasti eniten käytetty mausteseos heti suolan ja mustapippurin jälkeen, joten olisi hienoa olla pizzamausteen suhteen omavarainen. Basilikaa ja mäkimeiramia siis ainakin kasvatukseen, mutta mitä muuta yrttiä pizzamausteseoksessa voisi olla?

4. Kasvimaalle varmoja valintoja

Pihan kasvimaa ei ole suuren suuri, joten mielellään täytän kasvimaan sellaisilla kasveilla jotka varmasti tulevat syötyä ja tuottavat melko varmasti satoa. Tälläsiä ovat ehdottomasti porkkana, punajuuri, sipuli (kelta ja puna), purjo, salaatti, kesäkurpitsa ja maa-artisokka. Jotain uuttakin täytyy aina kokeilla ja nyt ajatuksissa on kokeilla parsakaalin viljelyä, myös valkosipulin kasvatus kiehtoisi.

5. Avomaankurkun viljelyn lisääminen

Viime kesänä avomaankurkkua viljelin vähän ja sato syötiin samantien. Kaupassa oli parhaan sesongin aikaan avomaankurkkua todella halvalla, joten säilöin näitä kaupasta ostettuja kurkkuja. Näitä suolakurkkuviipaleita ollaankin syöty pitkin talvea ja vielä on muutama purkki jäljellä. Hienoa olisi jos oma sato olisi niin suuri, että pääsisi sitä säilömään.

6. Kellarin kunnostus ja käytön lisääminen

Pihallamme on hyvä maakellari, mutta se on aivan liian vähällä käytöllä. Käytännössä siellä on vaan perunat. Kesän tavoite on siivota kellari, maalata seinät sekä rakentaa tarvittaessa lisää hyllyjä. Ja ottaa kellari syksyllä monipuolisempaan käyttöön!

7. Uusien sienien opettelu

En ole kovin hyvä sienituntija vaan kerääminen on rajoittunut lähinnä kanttarelleihin, torvisieniin ja suppilovahveroihin. Ensi syksyn tavoitteeksi otan sen, että opettelen tunnistamaan uusia ruokasieniä ja opetelen niitä myös käyttämään ruuanlaitossa. Ja tietysti toivon että sienivuodesta tulisi edes puolet niin hyvä kuin viime syksynä.

8. Kasvihuone

Kasvihuone on ollut haaveissa jo monta vuotta, mutta en ole olleenkaan varma toteutuuko tänäkään keväänä. Vanhoja ikkunoita kyllä varastossa olisi materiaaliksi. Ehkäpä tämän projektin eteen alkaa tekemään enemmän töitä, nyt kun se on tähän listaan kirjattu. Tähän asti on menty tomaattien osalta seinää vasten viritelyillä ikkunoilla. Tällä konstilla tomaatit eivät vaan tahdo ehtiä kypsymään normaalina kesänä, viime kesä oli helteineen poikkeus.

9. Sadenveden talteenotto

Viime kesänä ei paljon sadevettä pysytynyt keräämään, kun ei kertakaikkiaan satanut. Koska sadevettä ei ollut, niin kasvimaan kastelu jäi vähiin ja se näkyi kyllä sadossa. Kaivovettä en halua tuhlata kasvimaalle ja järvestä kantaminen on raskasta. Hain kesällä vettä kyllä järvestä (300 metriä matkaa rantaan), mutta sinilevä epäillys lopetti sen keskikesällä. Yksi sadevesi tynnyri meillä on, mutta ainakin yksi on helppoa asentaa lisää.

Alla kasvimaan tämän hetkinen tilanne, vielä hetki pitää odottaa ennen kuin pääsee toukotöihin.

Emäntä

Tässä vielä linkit muiden sarjaan osallistuvien blogien postauksiin. Suosittelen lämpimästi lukemaan kaikki :)

Tsajut: https://tsajut.fi/kuulumisia-ja-suunnitelmia/

Harmaa torppa: https://www.harmaatorppa.fi/2019/02/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-1.html

Riippumattomammaksi: https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/01/projekti-omavaraisempi-elama-2019.html

Urban farming: https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/02/omasta-maasta-omalle-perheelle.html

Korkeala: https://www.korkeala.fi/omavaisuus-sarjan-aloitus-vuodelle-2019/

Maalaiskaupungin piha: https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/02/talven-kuulumisia-ja-suunnitelmia.html

Pienenpieni farmi: https://pienenpienifarmi.com/?p=353

Palokankaan pientila: https://palokankaanpientila.blogspot.com/2019/02/talven-kuulumiset-ja-tulevan-kauden.html

Rakkautta ja maanantimia: https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/02/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-1.html

Iso-Orvokkiniitty: http://iso-orvokkiniitty.fi/blog/suunnitelmia-kesalle/

Torpan Tyttö: http://torpantytto.com/2019/01/31/omavaraistelua-vuonna-2019

Caramellia: https://caramellia.fi/suuret-lupaukset-kasvukaudelle-2019/

Varmuusvara: https://varmuusvara.blogspot.com/2019/02/talven-kuulumiset-tulevan-kauden.html

Sarin puutarhat: https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/02/suunnittelua-omavaraisuus-kotipihalla.html

Mrs Sinn: https://mrssinn.blogspot.com/2019/02/iloa-kasvukauteen-2019-joy-for-next.html

Villa Koira: https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/02/omavaraisuussuunnitelmia-vuodelle-2019.html

Jovelan talopäiväkirja: https://jovelassa.blogspot.com/2019/02/ajatuksia-omavaraisuudesta.html

Luomulaakso: https://luomulaakso.fi/kevaan-marjapensassuunnitelmat/

Laura eli Javis: https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/02/04/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-suunnitelmat

Airot ulapalla: https://airotulapalla.blogspot.com/2019/02/haaveita-ja-suunnitelmia-omavaraisempi.html

Villa Valtaus: https://villavaltaus.blogspot.com/2019/02/talven-kuulumiset-tulevan-kauden.html

Villakotiranta: http://www.villakotiranta.fi/?p=948

Tammikuun talviverkoilla

Sunnuntaina oli taas verkkopäivä. Blogi ja instagram tuntuvat täyttyvän nyt kalastusaiheisilla postauksilla, mutta kalastus on vaan niin isossa roolissa meidän omavaraisessa elämässä näin talvella. Ja muutenkin se rytmittää arkea, kun säännöllisesti verkoilla käydään. Kuvasin sunnuntaina videon verkkotouhuista. Järjestelmäkamera oli mukana ilman akkua, joten täytyi kuvata kännykällä. Se ei kirpeässä pakkasessa ollut kovin helppoa ja se kuvanlaadussa kyllä näkyy. Mutta onpahan ihan aidon näköinen video ja saa tästä käsityksen siitä, mitä se talviverkko touhu on.

Ehkä jatkossakin voisin pieniä videoita kuvailla. Tosin mieluummin paremmalla kameralla ja täytyy opetella myös editoimaan videota.

Emäntä

Haukipihvit

Talviverkkoja on nyt käyty kokemassa kaksi kertaa ja tyhjin käsin ei ole tarvinut järveltä takaisin tulla. Verkoissa on ollut eniten haukia, mutta myös kuhia, ahvenia ja mateita. Tällä viikolla kalastuskaveri sai kuhan ja mateen ja me otimme saaliiksi tulleet neljä haukea. Näin pääsimme jauhamaan suuremman määrän haukimassaa kerralla, eikä lihamyllyä tarvinut sotkea vain yhden hauen takia.

Hauet siis fileoitiin ja fileet jauhettiin massaksi. Myllyssä jauhaantuu pienimmät ruodot mukana. Pari pussia haukimassaa meni pakastimeen ja osan paistoin heti pihveiksi.

Haukipihvit

n. 500 g haukimassaa
3 kananmunaa
1/2 dl gluteenittomia korppujauhoja (tai tavallisia)
1 prk Cuisine Crème Fraiche sipulisekoitus tai kermaviiliä + mausteita
suolaa
sitruunapippuria

Pihvit voi paistaa pannulla tai uunissa. Itse paistoin tällä kertaa valurautapannulla.

Parina päivänä on nyt päästy herkuttelemaan haukihampurilaisilla. Sämpylän tilalla voi käyttää ruisleipää. Itselleni leivoin Helkan keittiössä ohjeella gluteenittomia täysjyväreissareita. Kastikkeeksi sopii vaikkapa valkosipulimajoneesi. Muuten täytteenä suolakurkkuja ja cheddarjuustoa.

Edelliset haukihampurilaiset on syöty viime talvena, joten kylläpä oli hyvää pitkästä aikaa.

Ja toki Pihka-koira sai myös osansa, tein yrjölän puuroa haukimassalla. Tämä haukipuuro on Pihkan herkkua.

Emäntä