perjantai 13. maaliskuuta 2020

Kalannahan parkkaus

Viime lauantaina uppouduttiin taas perinnekäsitöiden maailmaan, kun vuorossa oli kalannahan parkkauskurssi. Tämäkin kurssi löytyi Valkeakoski-opiston kurssitarjonnasta, aivan kuten syksyinen pärekoppakurssi. Ensimmäinen kurssi-ilta oli jo tammikuussa, jolloin käytiin läpi parkkauksen teoriaa ja saimme listan varusteista seuraavalle kurssipäivälle.

Tärkein hankittava oli tietenkin kalannahat. Se olikin tänä talvena helpommin sanottu kuin tehty. Meinasi ihan stressi iskeä, kun järvet eivät jäätyneet ja pyydyksiä ei saanut viritettyä pyyntiin. Loppujen lopuksi kalannahkoja kertyi oikein mukavasi, kiitos muiden kyläläisten ja sukulaisten. Mateen nahkoja riitti myös muille kurssilaisille jaettavaksi.

Muuten kurssille täytyi pakata mukaan leikkuulauta, puukko, sanomalehtiä suojaukseen, pari kannellista ämpäriä, juuresharja ja astianpesuainetta. Kalannahan käsittelyn voi tehdä pelkällä puukolla, mutta kätevämpi väline on puukkoa hiukan tylpempi kaavin. Sillä ei tee niin helposti vahingossa reikiä nahkaan ja käden asento on ergonomisempi. Kyläseppä askarteli minulle ja toiselle kurssilaiselle  kaapimet, jotka olivat oikein toimivia. Grönlantilaisen naisen puukko "Ulu" on täydellinen nahan käsittelyyn. Kannattaa googlettaa "Ulu Kniff". Yksi kurssilainen olikin takonut itselleen oikean Ulun ja oli vielä upeasti koristellut sen.
Kopassa tarvikkeet kurssille ja tietysti eväät.

Kyläseppä teki tilauksesta meille työkalut nahan kaapimiseen.

Kurssipäivä aamuna pakastetut kalannahat otettiin sulamaan ja kurssipaikalla ne laitettiin heti kylmään veteen jatkamaan sulamista. Sillä välin kun nahat sulivat, laitettiin kuivatut pajunkuoret kiehumaan, jotta saatiin ensimmäinen erä parkkilientä valmiiksi. Pajunkuoria keitettiin tunti, jonka jälkeen siivilöity parkkiliemi jäähdytettiin. Kuivatut pajunkuoret saimme kurssin opettajalta Saija Lehtoselta. Pajunkuoret on nimittäin kerättävä keväällä "pajupilliaikaan", kun kuori irtoaa helposti. Tulevana keväänä täytyy itsekin kerätä kuoria varastoon.
Mateennahkamöykkyjä sulamassa kylmässä vedessä.

Kuivatuista pajunkuorista keitettiin parkkilientä.

Kuivatuista pajunkuorista voi keittää kolme kertaa parkkilientä, niin että jokaisen keittokerran välissä kuoret kuivataan. Ensimmäisellä keittokerralla saadaan kaikkein vahvinta parkkia ja tätä tarvitaan parkkausprosessin loppuvaiheessa. Nyt keitimme lientä jo kerran keitetyistä kuorista, jolloin parkkiliemestä tuli hieman laimeampaa. Mutta se ei haittaa, koska alkuvaiheessa tätäkin lientä joutuu laimentamaan vedellä.

Sulaneiden kalannahkojen käsittely aloitettiin nahan sisäpuolelta. Tarkoituksena oli poistaa kaikki nahkaan jääneet lihat ja rasvat. Kalannahka kestää yllättävän kovaa käsittelyä.
Mateen nahan sisäpuoli putsauksessa.

Kun nahan sisäpuoli oli saatu putsattua, siirryttiin suomustamaan ulkopuolta. Kaikki suomut piti saada pois. Suomustaminen onnistui parhaiten puukolla silloin, kun kyseessä oli kuha, ahven, hauki tai lohi. Mateen nahasta suomut irtosivat parhaiten harjaamalla kynsi- tai juuresharhalla.

Valkoiset pilkut ovat tyhjiä suomutaskuja. Mateessa on siis todella pienet suomut.

Hauki on toisesta äärilaidasta, suomut on isot ja suomutaskut myös. Suomustaessa käytännössä hauen väri häviää.

Molemmin puolin käsitelty nahka siirrettiin odottamaan kylmää veteen, johon oli sekoitettu astianpesuainetta. Kun kaikki nahat oli käsitelty, siirryttiin pyykkäykseen. Nahat pestiin astianpesuaineella, jotta kaikki rasva saatiin pois. Tämän jälkeen nahat huudeltiin moneen kertaan, ettei pesuainetta jää nahkoihin.



Sitten olikin vuorossa enää parkkiliemen laimennus sopivaksi ja nahkojen upottaminen liemeen. Parkkiliemi laimennettiin niin laimeaksi, että kun käden upotti rystysiä myöten liemeen, sormen päät näkyivät vielä selkeästi.
Laimentamatonta parkkilientä.

Laimennettu liemi.

Nahat upotettuna parkkiliemeen.
Tämän vahvuisessa liemessä nahat pidetään ensimmäinen viikko, niin että parkkiliemi vaihdetaan joka päivä. Ensimmäisen viikon jälkeen parkkilientä aloitetaan vahventamaan pikkuhiljaa, kunnes viiden viikon päästä nahat laitetaan laimentamattomaan liemeen. Laimentamattomassa liemessä nahat ovat vielä viikon, kunnes ne ovat valmiita muokattavaksi.
Muutaman päivän jälkeen nahat ovat jo imeneet parkkiliemen ruskeaa väriä itseensä.

Pääsiäisen jälkeen kurssi jatkuu ja silloin pääsemme muokkaamaan nahkoja. Valmista parkittua kalannahkaa voi käyttää kuten mitä tahansa nahkaa. Siitä voi ommella laukkuja, vöitä, lompakoita ja miksei vaatteitakin. Koska tällä kurssilla käytetään luonnonmukaista pajuparkkia, voi nahoista tehdä huoletta myös elintarvikkeiden kanssa käytettäviä tuotteita kuten kahvi- tai suolapusseja.

Opettajan parkitsemia nahkoja ja kalannahka käsitöitä.



Samalla kurssilla oli myös Rakkautta ja maanantimia- blogin Marketta, käyhän lukemassa myös hänen kirjoitus kurssista.


Emäntä

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 3

Kuukausi vierähti nopeasti ja on taas Suuntana omavaraisuus-sarjan aika. Tällä kertaa puhumme rohkeasti rahasta. Mitä omavaraisempi elämä maksaa? Tuleeko itse kasvatettu ruoka halvemmaksi kuin kaupasta ostettu? Säästääkö omavaraistelu rahaa vai onko tilanne päinvastoin? Vaikuttiko raha omavaraistelupaikan valintaan? Tällaisia kysymyksiä sarjaan osallistuvat blogit pohtivat, jokainen vähän omasta näkökulmastaan ja raha-asioita juuri itselle sopivasti avaten.

Meille omavaraistelun tärkein tavoite ei ole rahan säästö vaan enemmän tieto siitä, mitä syö. Kun itse kerää ja kasvattaa, tietää tasan tarkkaan minkälaisissa olosuhteissa kasvanutta ruokaa suuhunsa pistää. Olemme molemmat keskituloisissa palkkatöissä, joten ei meidän tarvitse omavaraistelulla penniä venyttää. Mutta uskoisin, että metsästämällä, kalastamalla, keräämällä ja kasvattamalla pystymme syömään laadukkaampaa ruokaa halvemmalla.

En ole aiemmin tarkkoja laskelmia tehnyt, mutta nyt otan tarkasteluun kalastuksen kulut. Säästääkö itse kalastaen vai olisiko halvempi ja helpompi ostaa kaupasta. Laskelma on tehty talvikalastusvälineistä, koska talvikalastukseen ei tarvitse välttämättä mitään kulkuvälinettä. Saalistilasto on viime talvelta, joka oli meille "normaali" verkkokalastus talvi. Tänä talvena verkot ovat olleet vasta viikon järvessä ja saaliina tasan yksi hauki.

Pakolliset luvat:
Valtion kalastonhoitomaksu (vuosilupa) 2 x 45 € = 90 €
Paikallisen kalastuskunnan verkkolupamaksu 18 € (tällä saa pitää kuutta 30 metrin verkkoa)

Varusteet:
Verkot 3 x 60 m (50 €/kpl) = 150 €
Verkkonarua 30 €
Uittolauta 55 €
Verkkonarukela 50 €
Kaira 150 €
Jääsaha 70 €

Näistä verkot kestävät talvikäytössä noin kolme talvea, samoin verkkonarut eli jaetaan kulut kolmella (150+30)/3= 60 €. Oikeasti saattavat kestää pidempäänkin, riippuen kuinka siististi kalat saa verkosta pois, mutta lasketaan nyt vähän alakanttiin. On meillä varmaan viisi vuotta vanhoja verkkojakin käytössä, mutta niissä on jo aika isoja reikiä.
Uittolauta, narukela, kaira ja jääsaha ovat pitkäikäisiä hankintoja, nykyiset on käytössä nyt kuudetta talvea ja käyttövuosia on vielä jäljellä.
Jaetaan kulut kuitenkin vain kuudella (55+50+150+70)/6= 54 €

Kulut yhteensä 222 euroa

Sitten googlettelemaan kalan hintoja. Osoittautui haastavaksi tehtäväksi varsinkin, kun yritin löytää kokonaisen kalan hintaa. Monia tunnutaan myyvän vain valmiina fileinä, joiden kilohinta on tietenkin moninkertainen. Kalan hinta myös vaihtelee sesonkien mukaan, mutta eiköhän löytämäni hinnat ainakin oikeassa suuruusluokassa ole.

Talven 2019 saalis / hinta kaupassa

Hauki 37kpl (1,5 kg/ kpl)              / 10 €/kg = 555 €
Made 6 kpl (1,5 kg/kpl)              / 12 €/kg = 108 €
Ahven 2 kpl (0,4 kg/kpl)            / 12 €/kg = 9 €
Kuha 4 kpl  (1,5 kg/kpl)             / 22 €/kg = 132 €
Taimen 4 kpl (yht. 13,6 kg)        / 12 €/kg = 163 €
Lahna 6 kpl (0,4 kg/kpl)             / 8 €/kg = 19 €

Yhteensä 986 euroa

Säästöä talven kalastuksesta 986 - 222 = 764 euroa
Oikeasti söimme itse tuosta kalasaaliista ehkä puolet ja puolet jaettiin ilmaiseksi muille kyläläisille, joten meidän perheen säästö ruokakuluissa oli noin 382 euroa.

Tällä laskennalla kotitarvekalastuksessa jää hyvin plussan puolelle, jos ei laske mitään hintaa omalle työlle. Ja eihän sitä tuntihintaa tietenkään lasketa elämäntavalle ja harrastukselle. Karkeasti voisi sanoa, että säästämme kalastamalla kuukauden ruokakulujen verran. Meillä käytetään ruokaan kuukaudessa 300-450 euroa. Toisaalta tällaisena talvena, kun järvet eivät jäädy ja verkot keräävät ainoastaan pölyä varastossa, ei säästöä synny. Mutta näinhän se on aina, kun luonnon kanssa ollaan tekemisissä, tulee katovuosia ja epäonnistumisia.

Kertainvestointina kalastusvälineet vaativat toki rahaa, mutta kestävät käyttöä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kesäkalastuksessa hintaa nostaa veneen tarve. Meillä on puuvene, joka huollettuna on lähes ikuinen. Sen hankintahinta oli käytettynä 1100 euroa ja moottori 1400 euroa. Vene on tarpeeksi tukeva turvalliseen kalastukseen vähän tuulisemmallakin säällä. Talvella kuljemme verkoille kävellen, hiihtäen tai potkukelkalla.

Entä kannattaako esikasvatus? Miten saat kasvimaasta kannattavan? Vai viekö omavaraistelu kaiken rahan ja ajan? Näihin löydät vastauksia alla olevista blogeista. Ota myös #suuntanaomavaraisuus seurantaan somessa, niin löydät aiheeseen liittyviä julkaisuja.

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-osa-3/

Urban Farming kaupunkiviljely
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/03/esikasvatus-edullista-tyolasta-kallista.html

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/03/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Sorakukka
http://www.sorakukka.fi/?p=990

Korkeala
https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-esikasvatus-ja-raha/

Stellan kolmas luonto
https://www.stellankolmasluonto.fi/post/taloudellisesti-kannattava-kasvimaa

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/03/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-3.html

Oma tupa, tontti ja lupa
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/03/kannattaako-tama.html

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/03/02/urbaania-omavaraisuutta-pelkkaa-saastoa

Harmaa torppa
https://www.harmaatorppa.fi/2020/03/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-3.html

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/03/kasveja-annetaan-vaihdetaan-ja-ostetaan.html

Rouva Yrttinen
https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/03/penniton-ja-suruton.html

Koivun juurella
https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-sarja-raha.html

Pienenpieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/?p=1191

Ku ite tekee
https://www.kuitetekee.com/2020/03/02/ite-tein-ja-saastin-omavaraisuus-ja-raha/





sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Vuorokausi ilman sähköä

Kirjotetaanpa taas tärkeästä kotivarasta. Kotivara oli yhteiskirjoituksen aiheena ensimmäisen kerran viime marraskuussa, tästä pääset lukemaan silloisen postauksen. Tällä kertaa aivan niin moni blogi ei tarttunut aiheeseen, mutta mielenkiintoisia ja varmasti hyvin aiheeseen perehtyneitä kirjoituksia löytyy lopussa olevien linkkien takaa. Kotivarasta kirjoittamaan haastoivat Tsajut-blogin Satu sekä Omavarainen-blogin Johanna.

Tällä kertaa jaamme erityisesti myrsky tarinoita sekä aitoja kokemuksia, jolloin kotivara on tullut tarpeeseen.

Meidän kokemus on melko tuore eli palataan viime joulukuuhun ja keskiviikko iltapäivään 18.12.2019. Säätiedot olivat enteilleet sakeaa räntäsadetta ja aamulla totesinkin isännälle, että nyt kaikki virtapankit lataukseen, kännykät laturiin ja otsalamppuihin täydet patterit. Muuten emme kummemmin valmistautuneet etukäteen tulevaan lumisateeseen. Puolenpäivän aikaan räntäsade alkoi ja kahdelta katkesivat sähköt. Sähköt yrittivät hetken päästä tulla takaisin, mutta katkesivat heti uudestaan. Tämä on yleensä merkki siitä, että nyt alkaa pidempi katko. Jatkoimme töitä normaalisti tietokoneen akkujen varassa vielä tunnin, kunnes päätimme siirtyä lumitöihin ulos. Tässä vaiheessa märkää lunta oli kertynyt jo lähes 20 senttiä.

Joulukuussa aurinko laski aikaisin ja kolmen jälkeen alkoi jo hämärä hiipiä pihapiiriin. Pihalla seisoessa kuului lähimetsästä jatkuvaa rytinää, kun männyn oksat katkeilivat märän lumen painosta. Alkoi olla selvää, että sähköt tuskin palaavat ennen aamua. Sähköverkkoyhtiön tiedote varmisti oletuksen, että ennen aamua ei korjaustöitä voida aloittaa, pimeässä metsässä olosuhteet olivat liian vaaralliset.

Sisällä sytyteltiin kynttilät ja viriteltiin patterilla toimiva myrskylyhty valaisemaan pirttiä. Kaivosta kannettiin vettä sisälle, onneksi on käsipumpulla toimiva kaivo pihassa. Leivinuunia oli muutenkin lämmitetty päivällä, joten lämmityspuuhiin ei tarvinut erikseen ryhtyä. Huussi toimii hienosti myös sähkökatkon aikana. Illan aikana tyhjensin vielä jääkaapin sisällön kylmälaukkuihin kuistille, jossa oli sopivasti jääkaappilämpötila.

Sähkökatko ei meidän arkeen valtavasti vaikuta, mutta se oli selvää että seuraavana päivän ei kotona pysty töitä tekemään. Tietokoneiden akuissa ei riitä virta ja langaton verkko ei todennäköisesti toimi, kun linkkimastoista on myös virta loppunut. Verkkoyhtiön häiriökartta kertoi karun tilanteen, käytännössä koko kunta oli ilman sähköä, kirkonkylän keskustaa lukuunottamatta eikä tilanne naapurikunnissakaan valoisalta näyttänyt. Edessä olisi siis toimistopäivä kaupungissa.

Aamulla puhelimessa oli vielä muutama tolppa kenttää, mutta 4G:stä tai edes 3G:stä oli turha haaveilla. Hätäpuhelun olisi tarvittaessa vielä varmaan pystynyt soittamaan. Pitkissä laajan alueen sähkökatkoissa pelottavinta onkin juuri tuo puhelinverkon pimentyminen. Puhelinlangat kun on purettu jo vuosia sitten maaseudulta ja viimeisetkin lankapuhelinliittymät suljettu. Avun soittaminen on siis mahdotonta pitkän sähkökatkon aikana.

Sen verran laiskotti aamulla, ettei kahvia puuhellalla alettu keittämään vaan poikettiin työmatkalla ABC:llä aamukahvilla ja puurolla. Samalla asialla oli muitakin asiakkaita ja monet latailivat samalla kännyköitä.

Työpäivän aikana tuli häiriökarttaa vilkuiltua ahkerasti ja pikkuhiljaa häiriöistä kertovat täplät kartassa vähenivät, mutta meidän kylä pysyi pimeänä. Päivällä tuli myös isältäni huojentava viesti, että hän oli käynyt käynnistämässä agregaatin pakastimia varten. Arkkupakastimilla ei vielä mitään hätää olisi ollut, mutta kaappipakastimet olivat enemmän vaarassa sulaa. Syksyllä oli tehty se virhe, että molemmat agregaatit olivat jääneet vanhempieni mökille muutaman kilometrin päähän vaikkei niille siellä ollut mitään käyttöä talvella. Nyt tarpeen iskiessä yllättäen agregaatin haku mökiltä ei ollutkaan mikään helppo homma auraamatonta tietä pitkin ja kaatuneita puita raivaten. Ensi syksynä on huolehdittava, että toinen agregaatti on talven meidän varastossa.

Töistä kotiin ajellessa tuli vihdoin tieto, että sähköt ovat palanneet. Katko kesti siis 27 tuntia ja naapurikylässä vielä kolme tuntia pidempään. Kuten aiemmassa kotivara-kirjoituksessa kerroin, niin pakastimet ovat meillä se haavoittuvin osa pitkässä sähkökatkossa ja tämä tuli taas kerran todistettua käytännössä. Tuosta 27 tunnista olisi varmaan selvinnyt ilman agregaatin apuakin, mutta sähkökatkon vielä jatkuessa olisi pakastimien (joita meillä on siis viisi kappaletta...) sisältö menetetty. Kotitoimistossa työnteko on myös mahdotonta pitkän sähkökatkon aikana ja työnantaja tuskin hyväksyy poissaolon syyksi sähkökatkoa. Töihin on siis lähdettä vähintään lähimpään sellaiseen paikkaan, jossa sähköt vielä on tai pidettävä lomapäivä. Tällä kertaa toimistopäivä sattui oikein sopivasti, tarjolla oli joulukahvit herkkukakkuineen.
Vuorokaudesta ilman sähköä selvittiin loppujen lopuksi oikein hyvin ja samanlainen tunnelma oli muillakin kyläläisillä.  Naapurien kanssa jopa vitsailtiin, että 23 tunnin kohdalla alkoi jo toivoa että kunpa katko kestäisi vielä tunnin, jotta sähköyhtiön maksama korvaussumma nousee 25 %:n. Kyllä maalla pärjätään.

Minkälaisia myrskykokemuksia muilla on? Tai miten he myrskyyn varautuvat? Käy lukemassa alla olevista linkeistä.

Tsajut
https://tsajut.fi/myrsky/

Omavarainen
https://www.omavarainen.fi/l/myrskyvaroitus

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/02/kotivara-myrsky.html

Avaa silmäsi ja hengitä
https://avaasilmasijahengita.wordpress.com/2020/02/16/myrsky

Rakkautta ja maan antimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/02/oli-synkka-ja-myrskyinen-yo.html

Oma tupa, tontti ja lupa
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/02/puu-urakka.html

Koivun juurella
https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/02/kotivara-myrsky.html

Airot ulapalla
https://airotulapalla.blogspot.com/2020/02/myrskysta-myrskyyn.html











maanantai 3. helmikuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 2

Helmikuun alku ja talvi näyttää viimein saapuvan tänne Päijät-Hämeeseenkin. Lunta on reilut 5 senttiä ja pakkastakin tänään jopa -5 astetta. Koko tammikuu meni oikeastaan talvea odotellassa, oli  vähän itselläkin sellainen vuodenaikarytmi kadoksissa. Olisi voinut puuhailla pihamaalla periaatteessa vaikka mitä "syystöitä", mutta ei osannut tarttua sellaisiin töihin puutarhassa joita ei normaalistikaan tee tammikuussa. Sitä vain jumittui sisälle sohvannurkkaan ja hoiti vaan pakolliset hommat ulkona. Nyt on monella tavalla helpottavaa, kun lumi ja pakkanen tuli ja on palattu normaaliin päiväjärjestetykseen. Kun talvi tuli, voi hyvillä mielin alkaa odottamaan kevättä.

Tämä on Suuntana omavaraisuus-sarjan toinen osa ja tällä kertaa yhteisenä aiheena on talven puhdetyöt ja esikasvatuksen aloittamisesta.

Esikasvatuksen aloittamisesta ei ole mitään kerrottavaa. Kylvöjä en ole vielä aloittanut. Lähipäivinä laitan kyllä paprikan siemenet multaan, mutta muilla ei ole vielä kiire, koska päätin unohtaa purjon kasvatuksen tänä vuonna.

Puhdetöitä sen sijaan on tehty enemmänkin. Talvi on minulle neulomisen aikaa ja tätä työtä ei ole sohvannurkkaan jumiutuminen hidastanut, päinvastoin. Puikoilla on ollut lähinnä sukkia ja lapasia. Minulla on kesät talvet villasukat jalassa, joten muutaman sukan verran on varastoa taas kasvatettu.

Lapasia olen tehnyt lähes urakkatahdilla ja niitä on riittänyt ihan myyntiin asti. Suunnittelin pohjanpystykorva-lapaset itselleni ja laitoin kuvan valmiista lapasista pohjanpystykorva harrastajien facebook-ryhmään. Kuva sai yllättävän positiivisen vastaanoton ja lapastilauksia alkoi tipahdella viestilaatikkoon. Neulon siis pohjislapasia tiivisti myös lopputalven.

Perinnekäsitöiden opettelukin on jatkunut, kun kalannahan parkkauskurssi alkoi pari viikkoa sitten. Ensimmäisellä kurssikerralla opimme parkkauksen historiaa, opettaja kertoi erilaisista parkkaustavoista ja kävimme läpi teoriassa kalannahan parkkauksen. Saimme myös listan tarvikkeista joita seuraavilla kurssipäivillä tarvitaan, kun pääsemme oikein tosi toimiin. Tärkein hankittava tarvike on tietenkin kalannahat. Vielä en ole kauppahallin kalatiskiin turvautunut vaan luotan, että järvi jäätyy ja pystyisimme itse kalastamaan ennen seuraavaa kurssikertaa.

Järven pysyminen näihin päiviin asti sulana on vaikuttanut myös paljon meidän talvielämän rytmiin. Aiempina talvina verkkokalastus on rytmittänyt viikkoa, kun verkkoja kokemaan on lähdetty kerran kaksi viikossa. Nyt tämä rutiini on puuttunut kokonaan ja se on tuntunut oudolta. Tämä on tietysti aiheuttanut myös sen, että kalaruoka on loistanut poissaolollaan ruokapöydästämme. Ei sitä kalaa oikein kaupasta osaa ostaa. Tämä tuleva viikko näyttää lupaavalta pakkasten suhteen, jospa järvi vihdoin jäätyisi kunnolla ja pääsisimme edes jotain pyydyksiä virittelemään.

Vaikka talvi vasta kunnolla alkoi, niin valon määrä lisääntyy ja kevättä kohti mennään kovaa vauhtia. Eiköhän meilläkin herätä kohta horroksesta ja aloiteta kunnolla valmistautuminen uuteen kasvukauteen.

Käyhän lukemassa, miten muiden bloggaajien tammikuu on sujunut. Onko esikasvatus jo vauhdissa ja millaisia puhdetöitä muualla on tehty?

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-2/

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/02/unelmana-omavaraisempi-elama-kylvot.html

Harmaa torppa
https://www.harmaatorppa.fi/2020/02/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-2.html

Jovela
https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/02/esikasvatus-vai-valmiiit-taimet.html

Ku ite tekee
http://www.kuitetekee.com/2020/02/02/suuntana-omavaraisuus-puhdetoita-ja-kevaan-kylvojen-suunnittelua

Urban farming kaupunkiviljely
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/01/yhteiskirjoitussarja-kylvovalmistelut.html

Kohti laadukkaampaa elämää
https://varmuusvara.blogspot.com/2020/02/helmikuun-yhteispostaus-2020.html

Caramellia
https://caramellia.fi/helmikuu-2020/

Oma tupa ja tontti
https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/02/muistojen-murusia.html

Korkeala
https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-kylvo,-esikasvatus-&-puhdetyot

Rakkautta ja maan antimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-2020-puhteet-ja.html

Riippumattomammaksi
https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisempi-elama-tyoleirin.html

Airot ulapalla
https://airotulapalla.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-2020-puhdehommia.html

Villa Kotiranta
http://www.villakotiranta.fi/?p=3757

Pienenpieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/?p=1109

Rouva Yrttinen
https://rouvayrttisen.blogspot.com/…/helmikuisia-hommia.html



tiistai 21. tammikuuta 2020

Talvikalastuskausi peruttu?

Meidän omavaraisuuden yksi tärkeistä kulmakivistä on kalastus. Erityisesti talvikalastus verkkokalastuksen muodossa. Tänä talvena näyttää kuitenkin siltä, että koko talvikalastuskausi jää välistä. Syy tähän on se, että koko talvi taitaa jäädä välistä näillä leveysasteilla. Tänäänkin oli +6 astetta lämmintä, lumesta ei tietoakaan ja järvestä lähtivät ne vähätkin jäät, mitä siellä oli.

Kotijärvessämme rannat ovat kuitenkin jäässä pitkälle, joten kalastus ei onnistu veneelläkään. Päijänteellä ammattikalastajat kalastavat vielä täyttä päätä veneillä, mutta meidän kotitarvekalastus on umpikujassa.

Tämä on nyt neljäs talvi, kun kalastamme nykyisellä kotijärvellä.  Ensimmäisenä talvena saimme talviverkot jään alle jo 6.12, seuraavana 6.1, viime talvena 30.12 ja nyt näyttää siltä, että ainakaan tammikuun aikana järvi ei kunnolla jäädy. Jos järven jäätyminen venyy pitkälle helmikuuhun, ei verkkoja kannata viritellä pyyntiin ollenkaan. Kalat kuitenkin liikkuvat aktiivisimmin juuri joulu-tammikuussa, jolloin mahdollisuus saada saalista on suurempi.

Viime vuonna verkot saatiin pyytämään tosiaan aivan joulukuun lopulla, mutta siitä huolimatta tähän aikaan tammikuuta olimme verkoista saaneet 13 haukea, 5 madetta, 2 kuhaa, yhden taimenen, yhden ahvenen ja 3 lahnaa. Saalis jakautui useammalle perheelle, mutta paljon tuli meidänkin ruokapöytään kalaa. Nyt tämä kaikki on korvattava jollakin muulla ruualla (tai ostettava kalaa kaupasta).


Jatkossa syksyllä on kalastettava enemmän pakastimeen, koska ei voi enää luottaa siihen että talvi joka vuosi tulee. Surullista, mutta totta.

Emäntä


maanantai 6. tammikuuta 2020

Omavaraisempaa elämää 2020 osa 1

Uusi vuosi, uudet suunnitelmat ja tavoitteet. Tervetuloa mukaan rakentamaan omavaraisempaa elämää. Pidempään mukana olleet lukijat tietävätkin, mistä tässä Suuntana omavaraisuus-sarjassa on kyse, mutta kerrataan vähän näin uuden vuoden alkajaisiksi. Tarkemmin sarjan ideasta voi lukea Tsajut-blogista, jonka kirjoittaja toimii sarjan kokoavana voimana.

Yksinkertaisuudessaan, joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina, mukana olevat bloggaajat julkaisevat blogeissaan omavaraisuutta käsittelevän kirjoituksen/videon ja linkittävät loppuun kaikki muut mukana olevat blogit. Yleensä meillä on jokin yhteinen aihe, josta jokainen kirjoittaa omasta näkökulmastaan. Sarjassa on mukana monenlaisia blogeja, osa on omavaraisuudessa todella pitkällä, osa aloittelee yrttejä kasvattamalla kaupunkikodissa.

Nyt alkaa jo sarjan kolmas tuotantokausi. Metsäläiset elämää osalta toinen kausi, ensimmäiselle emme ehtineet vielä mukaan. Näin kauden ensimmäisessä osassa lajittelemme linkit kasvuvyöhykkeittäin, jotta teidän lukijoidenkin on helpompi hahmottaa, minkälaisissa olosuhteissa kukakin yrittää ruokaa kasvattaa.

Me asumme kasvuvyöhykkeellä kolme, Päijät-Hämeen pohjoisosassa. Isännän kanssa kahdestaan asustellaan 1926 rakennetussa hirsitalossa pienessä maalaiskylässä. Perheeseen kuuluu myös pohjanpystykorva Pihka ja apuna hääräilevät myös minun vanhempani. Pihassa on pieni kasvimaa ja kasvihuone hankittiin viime keväänä. Mutta suurelta osalta omavaraisuutemme on sellaista metsästäjä-keräilijä tyyliä. Isäntä metsästää, kotitarvekalastamme yhdessä ja minä kerään sienet, marjat ja villiyrtit metsästä.


Suunnitelmia omavaraisempaan elämään 2020

1. Kasvimaa ja kasvihuone viime vuoden tapaan

Kasvimaan ja kasvihuoneen osalta ei ole tarve juurikaan muuttaa suunnitelmia viime vuodesta. Tuttuja ja varmoja valintoja porkkanaa, punajuurta, tilliä, salaattia, kelta- ja punasipulia kasvimaalle. Purjon kasvatuksen siemenestä asti taidan tänä vuonna unohtaa, viime vuoden sato oli työmäärään nähden surkea. Ehkä ostan valmiita taimia. Perunaa voisi välivuoden jälkeen laittaa vähän kasvimaalle ja maa-artisokat on istutettu ja syksyllä.

Kasvihuoneeseen tomaattia ja kurkkua. Ehkä yritän taas paprikaakin vaikka viime kesänä epäonnistuin. Lisäksi avomaankurkkua kasvilavoihin ja kesäkurpitsaa muutama taimi.

2. Perinteisten kädentaitojen opettelu

Olen tällä hetkellä todella innostunut vanhojen käsityötaitojen opettelusta. Opiskelu on aloitettu jo viime marraskuussa pärekoppakurssilla. Kurssista voit lukea täältä. Parin viikon päästä alkaa kalannahan parkkauskurssi ja kevään mittaan on ohjelmassa sekä tuohitöitä että kehräyskurssia. Mielenkiintoinen kurssikevät edessä.

3. Kellarin kunnostus

Maakellari on käytössä, mutta kaipaa vähän kunnostusta. Tämä oli työlistalla jo vuosi sitten, mutta eipä edistystä viime vuonna tapahtunut. Yritetään ensi kesänä uudella innolla.

4. Saaristolaissavustin

Saaristolaissavustimen rakentamista on suunniteltu jo monta vuotta, jotta pystyisi itse palvaamaan myös lihaa. Jospa suunnitelman tänne ylöskirjaaminen nopeuttaisi toteuttamista.

5. Metsänantimet talteen

Toivotaan hyvää marja- ja sienisatoa. Ja aikaa kerätä sato talteen. Nyt on kaksi heikkoa mustikkavuotta takana, joten toivottavasti tänä vuonna sato onnistuisi.

Tällaisilla suunnitelmilla ja tavoitteilla lähdetään tähän vuoteen. Toteutumista pääsette seuraamaan aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina.

Käykää lukemassa myös sarjan muiden blogien suunnitelmia.

Kasvuvyöhyke 1

Omavarainen
https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2020/

Wannabee Farmari
https://farmertobee.blogspot.com/2020/01/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2020-1.html

Iso-Orvokkiniitty
https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/kuudes-vuosi-iso-orvokkiniitylla

Laura eli Javis
https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/01/06/urbaania-omavaraisuutta

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/01/suunnitelmia-talle-vuodelle.html

Pienen pieni farmi
https://pienenpienifarmi.com/?p=1068

Urban Farming kaupunkiviljely
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/01/omavarainen-puutarhan-maan-parantaminen.html

Rouva Yrttinen
https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/01/rouva-yrttinen-esittaytyy.html

Kohti laadukkaampaa elämää
https://varmuusvara.blogspot.com/2020/01/tammikuu-2020.html

Oma tupa, tontti ja lupa
https://omatupajatontti.blogspot.com/2019/12/rapparina-ja-nuohoojana.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2020-osa-1/

Harmaa torppa
https://www.harmaatorppa.fi/2020/01/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-1.html

Airot ulapalla
https://airotulapalla.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-osa-1.html

Caramellia
https://caramellia.fi/tammikuu-2020/

Rakkautta ja maanantimia
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-1-keta.html

Villa Kotiranta
http://www.villakotiranta.fi/?p=3611

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki - suurien unelmien puutarhablogi
https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala
https://www.korkeala.fi/?p=3005

Kasvuvyöhyke 5

Sorakukka
http://www.sorakukka.fi/?p=972




maanantai 2. joulukuuta 2019

Puolukkaglögi

Viikonlopun aikana saatiin vihdoin talvi tänne Hämeeseenkin. Toivottavasti lumi nyt pysyisi maassa ja järvet jäätyisivät kunnolla. Lumi, pakkanen ja marraskuun vaihtuminen joulukuuksi olivat hyvä syy aloittaa glögikausi. Ja mikäpä sen parempaa kuin itse tehty glögi syksyllä poimituista puolukoista.

Puolukkaglögi

5 dl puolukoita
1 l vettä
2 dl sokeri
1 rkl neilikoita
2 kanelitankoa
pala inkivääriä

Keitä puolukoita vedessä 20 min, siivilöi kuoret pois. Lisää mehuun sokeri ja mausteet, keitä vielä 10 min. Anna maustua tunti, siivilöi mausteet pois ja pullota.

Glögiä nauttiessasi laimenna juomaa 1:1.

Joulun salaisia reseptejä ovat paljastaneet myös muut Suuntana omavaraisuus- sarjan ja Kotivara-haasteeseen osallistuneet bloggaajat. Klikkaa lukemaan heidän reseptejä.

Jovelan talopäiväkirja/omavarainen.fi
https://www.omavarainen.fi/l/jouluruokia1?fbclid=IwAR2fM0BCljQjgym4c8Ur80DI-4rp9BWdnMGi-hjud70-kPQW_gDkQqzU9Pg

Sarin puutarhat
https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/12/luukku-2-joulun-salainen-kukkaresepti.html

Puutarhahetki
https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/12/2-luukku-joulun-salaiset-reseptit.html

Trio MiuMau ja Herra Nilsson
https://triomiumau.blogspot.com/2019/11/triolan-joulun-salainen-resepti.html

Tsajut
https://tsajut.fi/sinkkivoide-ja-talkki-askartelussa/

Korkeala
https://www.korkeala.fi/?p=2969&fbclid=IwAR0oX-ozyr0WHnGnTUM05vs-dsKknr85xmkgF1ESvDAde-s5WWi_VSkGayQ

Oma tupa, tontti ja lupa
https://omatupajatontti.blogspot.com/2019/11/joulukuu-alkoi.html