Meillä aktiivisinta kalastusaikaa on talvi. Jos vain jääolosuhteet sallivat, pyydämme talviverkoilla joulukuusta maaliskuulle. Verkot käydään kokemassa pari kertaa viikossa. Saaliina on haukia, kuhaa, ahvenia, mateita ja joskus siikaa. Viime talvena pikkumetsäläinen oli mukana verkoilla lähes joka kerta ja hyvin viihtyi säässä kuin säässä. Räntää lähes vaakatasossa sataessa sadattelin mielessäni, että miksi me tällaiseen keliin lapsen kanssa lähdimme. Sitten vilkaisin lasta ja hän tepsutti huppu silmillä ja hymy huulilla jäällä. Ei lapsi osaa ajatella, että onpa kurja sää. Kunhan vaatteet ja muut varusteet on keliin sopivat.
Kesällä kalastus painottuu loppukesää ja muikun pyyntiin. Keväällä pidämme yleensä muutamia öitä harvoja verkkoja.
Heinäkuussa alkavat kylän kahvilan terassilla joka kesäiset puheet "Onkohan kukaan saanut jo muikkua?" ja "Onko muikku jo parveutunut?". Sitten alkaa tietoja tippua "Pekka sai kuulemma alkuviikosta 15 kpl", mutta "viime yönä Jounilla oli jo 40 muikkua verkoissa". Seuraavaksi keskustellaan, missä syvyydessä muikkuparvet ovat eli toisin sanoa, minkä mittaisilla naruilla pyydetään. Joku on pyytänyt 12 metrin naruilla ja viereisessä pöydässä vannotaan 10 metrin narujen nimeen. Heinäkuun loppu ja elokuu ovat parasta muikku aikaa ja samalla voi myös ravustaa. Syksyistä kutumuikku emme ole pyytäneet. Syksyllä aika kuluu metsästäessä.
Kasvuvyöhyke 1
Kasvuvyöhyke 2
Kasvuvyöhyke 3
Kasvuvyöhyke 4